raskaus

6. neuvolakäynti

Tänään oli kuudes neuvolakäynti. Tähän mennessä neuvolassa on käyty kuukausittain, mutta lasketun ajan lähentyessä on käynnit nyt jatkossa noin. 2 viikon välein. Tuttuun tapaan aloitettiin kuulumisten vaihdolle ja mulla oli mahdollista esittää kysymyksiä. Jostain syystä mun pä tyhjenee aina täysin neuvolaan mennessä enkä muista yhtäkään kysymystä tai olen asiaa jo selvittänyt muuala.

Sitten oli vuorossa mun mittaukset eli verenpaine ja paino. Verenpaine pysynyt hyvänä koko raskauden ajan ja paino noussut odotetusti vaikka hieman itseäni painon nousu harmittaakin. Tällä kertaa keskusteltiin myös kausi-influenssarokotteesta. Rokote suojaa minun lisäkseni myös lasta ainakin 6 kk ajan ja suositellaan myös isälle otettavaksi. Itse sain rokotteen heti ja V saa sen myös neuvolasta niin halutessaan.

Tutkimuspöydällä maatessani meidän terveydenhoitaja tunnustel kohtua vatsaa painelleen ja totesi vauvan olevan nyt pää alas päin. Ja kohdunpohjan korkeus 29 cm eli täysin toivotut tulokset tästäkin. Sydänäänet kuuluivat taas akaista vahvempina ja sydän löi 130/min. Näillä näkymin ei siis päästä/jouduta ylimääräiseen ultraan. Emmä tietysti toivokkaan että jokin olisi vinossa, mutta olisha se kiva päästä vielä näkemään meidän pikkuinen tulokas.

Nyt koitan saada itseni koneen äärestä ylös siivoushommiin. Välillä poden hirveitä omatunnon tuskia kun sohvalta raahautuessa oon yhtä poikki kuin V, joka on ollut pitkän päivän töissä ja käyny salilla. Kun taas mä taas niin muka kiireisenä toteutan kalenterin sisältöä, joka kostuu mukavista kahvihetkistä kavereiden kanssa, pikku asioiden hoitamisesta ja siivouksesta…

 
Kuvituksensa meidän makkari, jonka vauvanurkkaus näyttää nyt tältä.
Sänky on koottuna, mutta muuta ei olekkaan tehty vielä
 ja ruskea hyllykky odottaa pois vientiä.

 

IMG_20141119_163735

Helppo raskaus

Raskauden alussa kärsisin pahoinvoinnista ja oksensin useasti päivässä päivittäin. Pientä helpotusta toi 3 viikon kesäloma, joka suurimmaksi osaksi meni tuulettimen edessä pimennetyssä kämpässä lepäillen. Pahimpien helteiden aikana kävin muutaman kerran nesteytyksessäkin tervetskeskuksen päivystyksessä. Kamalin pahoinvointi taisi loppua siinä raskausviikon 15 kohdalla. Myös väsymys painoi ja unentarve kasvoi huomattavasti alku raskauden ajaksi. Muita ”oireita” olivat kiinnittymiskivut ja kohdun laajenemisen aiheuttamat pienet nipistykset.

Toinen kolmannes sujui mukavasti. Olin energinen ja jaksoin puuhailla kuten ennen raskauttakin. Maha alkoi kasvamaan, mutta muuten olo oli täysin normaali fyysisesti. Innostuneena ostelin vauvalle vaatteita ja etsisin kaikkea tietoa. Tieto toi mukana pelkoa, joten rajoitin innokkaan googlailun neuvolasta saatuihin vihkoihin ja oppaisiin.

Vaikka raskausviikkoja on vielä edessä puhun jo kuitenkin loppuraskaudesta. Muutaman kerran olen kärsinyt päänsärystä, joka oli ihan uusi juttu. Kuulun nimittäin niihin onnekkaisiin, jotka eivät ole tulleet läheisiksi tutuiksi sen vaivan kanssa ikinä. RV 25 ja risat selkäkivut alkoivat vaivaamaan väliaikaisesti, mutta niihn helpotusta toi säännölliset kävelylenkit ja nukkuminen tyyny polvien välissä. Toinen kivulias vaivani ovat/olivat liitoskivut, jotka pahimmillaan lähes estivät ylös nousemisen esim sängystä tai sohvalta ja kävely tuntui tuskaiselta. Tällä hetkellä ainakin liitoskivut ovat vain satunnaisina päivinä ja hetkinä. Ja tottakai se paljon puhuttu vessassa ravaaminen on alkanut. Yöunet, lenkit ja kauppareissut keskeytyvät aikaista useammin ja vaativat hieman suunnittelua.

Kun lukee listaa raskauden mahdollisista oireista voi vain todeta että olen päässyt helpolla! Vielä ei ainakaan ole tullut sellaista oloa että ”ompa tää kamalaa” (hetkellisiä maltin menettämisiä laskematta) tai ”ei enään koskaan uudestaan”. Henkisesti kyllä ollut raskasta ja pelottavaa, mutta myös tosi opettavaista aikaa. Olen oppinut itsestäni uusia asioita ja puolia sekä avartamaan ajatuksiani ja rajojani.

Äitiyspakkaus

Eilen tuli vietettyä ”laatuaikaa” Kelan sivulla mm. täyttämässä hakemusta äitiyspakkauksen saamiseksi. Lykkäsin pakkauksen hakemista ihan viime tinkaan ihan puhtaasta laiskuudesta. Kelan sivut olivat minulle opiskeluaikoina ihan täyttä hepreaa, joten yllätyin kuinka selkeää ja helppoa paketin tilaaminen oli!

Äitiyspakkauksen kaikki tuotteet vuonna 2014

Mahdollisuus oli siis valita rahallisen äitiysavustuksen (140 euroa) ja äitiyspakkauksen välillä. Itselle oli alusta saakka selvää että haluan ehdottomasti tuon pakkauksen ja onneksi myös V oli samaa mieltä kanssani. Pakkaus sisältää niin paljon asioita joita kuitenkin täytyisi ostaa, joten mukava saada ne tuossa paketissa. Lisäksi pakkaus sisältää yllätyksekseni aika paljon vaatteita, joille varmasti on käyttöä.

                                         Kylpypyyhe yms.

Ainakin kuvan perusteella voin jo sanoa pitäväni ulkohaalarista ja kevyt toppapuvusta. Myös apina makuupussi ja lakanat ovat omaa makuani sekä vaaleammat vaatteet. Jotenkin vierastan pakkauksessa hallitsevaa oranssia ja vihreää, mutta varmasti nekin tulevat olemaan kovassa käytössä kun sotkeminen ruuan kanssa alkaa! Koska meidän Pikku Muru saapuu mailmaan talvis aikaan on jo pienempikin haalari ostettu valmiiksi kun monelta kuulin äitiyspaketin haalarin olevan aika isoa kokoa vastasyntyneelle. Vuode laatikko jää varmasti käyttöön vauvan muistolaatikkona, johon sitten kerätään muistoja koko lapsuusajalta.

Ulkohaalarisetti Kevyt toppapuku

Peitemakuupussi Vuodelaatikko

Kyllä saa olla tyytyväinen että meillä Suomessa on oikeus ja mahdollisuus tälläiseen pakettiin/avustukseen. Esikoista odottaessa hankintoja on kuitenkin paljon, joten kukkarokin kiittää tälläisestä mahdollisuudesta.  Nyt vaan odotellaan että paketti pääsisi kotiin saakka tutkittavaksi!

Paketin tilanneet: Kauanko teillä kesti hakemisesta saada paketti kotiin ja mitä piditte sisällöstä?

IMG_20141106_134406

if you can dream it you can do it★

Eilen käytiin kahvittelemassa mun kummisedän ja hänen perheensä luona ja saatiin pinnasänky. Taas yksi askel vamistautumista otettu tulevaan. Kahvitellessamme lapsia tuli ja meni, ohessa pyydettiin lupia menoihin ja pidettiin loppu viikon aikataulutuksesta huolta: kerhoista, harrastuksista ja isompien lasten läksyistä.  4 lasta ja kaksi innokasta bokseria takasi että hiljaista ja tylsää talossa ei ole. Saatiin hyviä neuvoja, kannustusta ja se pinnasänky.  Oli ihana kuulla kun kummisetä ja hänen vaimonsa ylistivät lasten hankkimista nuorena. Juuri tuollaisesta vauhdikkaasta perhe-elämästä mäkin haaveilen.

Sänky on vielä eteisessä palasin ja koska V ei luota mun Puuha Pete taitoihin niin paljon että antaisi mun yksinä koota sänkyä olen tyytynyt selailemaan Pinterestiä tunti tolkulla. Mahtava inspiksen haku paikka asiaan kuin asiaan! Nyt on pää ja tabletin kuvakansio niin paljon täynnä ideoita ja tässä tarvittaisiin jo kokonainen huone lapselle tai vaikka useammallekkin. Katsotaan millainen vauvanurkkaus saadaan aikaiseksi! Jos asia olisi musta vain kiinni olisi seinä jo mielipiteen vaihtuessa maalattu muutamaankin otteseen…  Olisikin aivan mun tyylistä maalata seinä kirkkaan pinkiksi ja tulla kotiin pienen poika vauvan kanssa, onneksi V on hieman maltillisempi.

Kuvitellaan kuitenkin odottavamme tyttöä, joten pientä tyttömäisyyttä nurkkaukseen haluaisin vaikka sitten tekstiilien muodossa. Toisaalta hauskat eläimet sukupuoli neutraaleimmissa väreissä hymyilyttävät. Seinälle tai hyllylle haluaisin kuitenkin sisustuskirjaimista vauvan nimen tai koristellumman ensimmäisen kirjaimen. Sekä muutamia pieniä tauluja hauskoilla kuvilla ja teksteillä. Pari pehmolelua käyttöä odottamaan, mobiili ja pari suloista yksityiskohtaa. Tavallisesti tykkään neutraaleista väreistä, mutta vauvan kehityksen vuoksi haluan tarjota värikkäitä ja äänellisiä virikkeitä.

Kuvakollaasit koottut Pinterest kuvista.

IMG_20141105_213120

Miniloma Vantaalla

Taas blogissa ollut hiljaisempi kausi, mutta täällä ollaan taas! Syy hiljaisuuteen oli pieni viikonloppu loma Vantaalla Cumulus hotellissa ja Flamingo kylpylässä V:n kanssa. Rentouduttiin kuumissa altaissa ja erillaisissa saunoissa sekä nautittiin toistemme seurasta, hyvästä ruuasta ja suklaasta ja skumpasta. V oli kaiken järjestänyt erinomaisesti ja huomioinut skumpassakin alkoholittomuuden. Irtiotto arjesta tuli juuri oikeaan aikaan ja nyt on kerätty voimia loppu odotusta varten.

Yövyttiin hotelli Cumuluksessa, joka on noin kilsan päässä  Flamingo viihdekeskuksesta jossa siis kylpylä oli. Hotelli oli siisti ja rauhallinen,  jonka aulan ravintolassa aamupala tarjoiltiin. Aamupala oli täydellinen etenkin kun pekonin puuttuminen ei minua hautannut. Cumuluksesta pääsee bussilla 20 min välein Flamingoon, mutta me kuljettiin matka jalkaisin ja pienet happi hyppelyt teki rentoutumisen välissä vain hyvää. Flamingon kylpylä oli todella maineensa arvoinen. Kylpylä oli jaettu kahteen osaan: koko perheen huvittelu puoli liukumäkineen ja villivirtauksineen ja k 20 puoli jossa oli erillaisia saunoja ja kuumavesialtaita hiljaisessa ympäristössä.

Hyvä lomahan vaatii onnistuakseen aina muutaman viime hetken kriisin. Pieni väärinymmärrys parisuhteessa ja bikinikriisi selätettiin onneksi hyvissä ajoin ja koko viikonloppu oli aivan täydellinen. Jos mahdollista suosittelen kaikkia välttämään bikiniostoksia raskaana ollessa viimeiseen saakka….!  Kun luulin että äitiysfarkkujen shoppailu ja sovitus oli epämukavaa en tiennyt vielä mitään tulevasta, mutta jälleen on motivaatiota kasvatettu kroppaprojektia varten kevääksi!

Alkuviikko lähti käyntiin tuttuun tapaan maanantaina tekemällä viikon ruokaostokset, päivällä valmistettiin lasagnea ja illalla kyläiltiin vielä vanhempieni luona iltapalan merkeissä.  Tiistaina vierailtiin V:n vanhempien kahvipöydässä. Ei voi kui  ihailla V:n äitiä, aina on tarjottavaa vaikka ilmoittamatta tullaan ja usein vielä tuoreita leipomuksia. Vaikka itse olisin  noin taitava leipuri ei mulla silti mitään tarjottavaa olisi jäljellä kun vieraita tulisi! Ja samalla reissulla haettii  lainaan kotidopleri, jolla voi siis vauvan sydänääniä kuulostella, arvatkaan vaan teenko enään muuta kun vauhkona etsin sydänääniä?

meidän äiti on parempi ku teijän äiti

Maailma on täynnä mahtavia roolimalleja äitiydestä, mutta oma äitini on se paras äiti ja mahtava esimerkki siitä millaiseksi äidiksi toivon itse kasvavani! Toki on asioita joista ollaan eri mieltä, mutta mielipiteisiin ja omiin tapoihin on meidän perheessä ollut oikeus ja niihin on jopa kannustettu.

Sääntöjä ja rajoja on ollut (teinin mielestä liikaakin), mutta aina on ehdoitta rakastettu virheistä huolimatta. Anteeksi on annettu ja pyydetty. Olen saanut vanhemmat,  jotka myös itse myöntävät virheensä ja pyytävät anteeksi, jota näin kasvettua arvostan enemmän ja enemmän.

Äitini jaksaa edelleen jääräpäisyydestäni huolimatta huolehtia hyvin voinnistani vaikka se välillä vaatiikin jankuttamista ja ärsyyntyneiden vastaväitteiden kuntelua. Hyvänä esimerkkinä riittävän iso ulkotakki, joka menisi nykyisen kokoni huomioidenkin kiinni. Näkemättä edes takkia olin päättänyt sen olevan huono ja turha äidin useista tarjouksista huolimatta.  Kun vihdoin ja viimein lupasin sen ottaa (ajatellen pääseväni helpommalla laittamalla vain sen omaan kaappiin) ja kappas vaan kysessäähän oli siisti musta ulkoilutakki, joka on jo monella lenkillä antanut kaivattua lämpöä. Takki ei mennyt kaappiin, mutta sen sijaan kaivoin kaapista hieman nöyryyttä ja kiitin äitiäni, joka nauraen lupasi jankuttaa jatkossakin…

Toivon että myös minusta tulee äiti, joka jaksaa huolehtia jatkuvasti lapsestaan jopa hänen ollessaan jo 20 v. Äiti, joka antaa mahdollisuuden tehdä omat virheet, antaa anteeksi ja on valmis kuuntelemaan murheet. Äiti, joka auttaa ja kannustaa. Äiti, joka toteuttaa rajoja ja rakkautta-sanontaa yhtä hyvin kuin oma rakas äitini.

Tälläisen roolimallin ollessa mukana minun ja lapseni elämässä uskon onnistuvani elämäni tärkeimmässä tehtävässä! Kiitos äiti kaikesta tuesta ja rakkaudestam tiedän että sinusta tulee lapselleni paras mahdollinen mummi♥

received_m_mid_1413997262572_29a00cdd31f91fc276_0

5. neuvolakäynti

Viimeistä viikkoa monista onnellisista hetkistä huolimatta on varjostanut suru ja pelko. Tunne ettei kaikki ole hyvin. Pikku Muru on jo pidemmän aikaa ilahduttanut, herättänyt ja valvottanut kovilla potkuillaan, mutta sitten ne hiipuivat ja loppuivat.  Tunsin liikkeitä ja myllerrystä, muttta en jo tutuksi tulleita napakoita potkuja. Olin jo varma että olen menettämässä jotain korvaamatonta. V:n rauhoittelusta huolimatta itkin aamupalapöydässä,  suihkussa ja nukkumaan mennessä. Jos nukuin näin pahoja unia ja olin väsynyt. Vihdoin koitti tiistai ja 5. neuvolakäynti, itkin tutkimuspöydällä.  Onnesta. Tutut vahvat sydänäänet kuuluivat selkeästi ja kuulin vauvan vain kääntyneen potkimaan ”sisälle” päin. Mittausten mukaan meidän vauva kasvaa täysin odotusten mukaisesti. Kaikki hyvin.  Pahoittelut sille opiskelijalle, joka pääsi todistamaan parkumistani…

Perus mittausten, sydänäänien ja kuulumisten kyselyn jälkeen sain hieman selvyyttä mitä perhevalmennus tarkoittaa. Omassa päässä kun oli mielikuva amerikkalaisista leffoista joissa konttaillaan lattialla huutamassa ja kiljumassa synnytystä leikkien. Perhevalmennuksessa saisin vastauksia synnytyksestä ja erillaisista kivunlievityksistä ja neuvoja sairaalalaukun pakkaamiseen sekä vastasyntyneen hoitoon.

Olen varmasti jokaisen neuvolakäynti-postauksen loppuun kirjoittanut kuinka tyytyväinen olen neuvolatätiimme, mutta taas haluan sitä mainostaa. Niin paljon odottamista on helpottanut mieluisat käynnit neuvolassa ja joka kertainen ystävällinen vastaanottto ilman enakkoluuloja esim. nuoresta iästä.

IMG_20141012_174345

Turhamaista?

Vauvanvaatteiden osto on ollut ihanaa ja vaikeaa. Kaupat ovat täynnä kaikkea söpöä ja ylipäätä kaikki pienet vaatteet  sulattavat sydämmen kuosista riippumatta. Alkuun ostelin neutraaleja vaatteita, jotka sopisivat tytölle tai pojalle. Ultratätiin luottaen olen nyt ostellut myös hieman jo enemmän vaaleanpunaistakin. Vaikka sanoin että kaikki pienet vaatteet ovat söpöjä suosin kuitenkin joko rauhallisia sävyjä tai sitten yksivärisyyttä. Vaikeaa vaatteiden ostossa on ollut koot ja määrät. Oman äitini neuvoa noudattaen olen jättänyt ne kaikkein pienimmät koot kauppaan niiden lyhyen käyttöiän vuoksi muutamia lukuunottamatta. Hieman reilun kokoinen vaate on mukavampi kuin liian tiukka ja ahdas.  Toinen hankala kysymys on ollut vaatteiden määrä, missän kun ei kerrota montako kappaletta mitäkin tarvitaan. Pesukone joutuu varmasti koville käytöille, mutta onhan se inhottavaa ja hankalaa jollei vaatteita ole riittävästi. Toisaalta tuntuu turhalta ostaa niin paljon vaatteita ettei kerkeä edes käyttämään. Nyt vaatrieta alkaa jo olemaan aika lailla ja lisää kerkeää vielä varmasti tulemaan. Ja sitten lapsen tullessa mailmaan nähdään millaiset mallit ja koot meillä toimii.

Melkein poikkeuksetta olen kaikki ostanut tai ollaan saatu uutena. Ehdoton lemppari  shoppaillessa on ollut hinnan ja laadun vuoksi yllättäen Lindex, josta en taas itselleni ole juurikaan löytöjä tehnyt.  Joitain vaatteita on myös ostettu H&M:ltä ja name it:stä.

Yhden kassillisen vanhoja vähän käytettyjä vaatteita ollaan saatu tutuilta, mutta muuten hieman vierastan muiden vieraiden ihmisten käyttämiä vaatteita. Tiedän että kirpputoreilta löytää nykyään todella halvalla hyväkuntoisia vaatteita, mutta joku siinä vain epäilyttää itseä. Vaikka voisin kuinka useasti ne ennen käyttöä pestä itse haluan mielummin omalle lapselleni uutta ja pehmeää. Moni varmasti pitää asennettani turhamaisena, mutta minulla on oikeus tähän mielipiteeseen ja  päätökseen.

DSC00528

Ne Oikeat.

Ennen kuin painun pehkuihin ja nukun muutamien viime öiden univelat pois kirjoitan pikaisesti ihonhoito rutiineistani.  Uskon nyt konneeni itselleni Ne Oikeat tuotteet. Ainakin ihon kunto puhuu sen puolesta.  

Syyskuun LivBoxissa tullut Lumenen Clear it up syväpuhdistava geeli pesu kasvoille ja silmämeikille on tullut jäädäkseen päivittäiseen ihonhoitooni.  Ihoni kunto on kuukauden käytön aikana parantunut todella paljon. Geeli puhdistaa tehokkaasti meikin, silmämeikin ja muut epäpuhtaudet kuten lupaakin. Luin pari kuukautta sitten vinkin että kasvot kannattaa puhdistaa kahdesti,  ensimmäinen kerta meikin ja toinen kasvojen omien epäpuhtauksien poistoon. Käytän tuotetta aamuin illoin (iltaisin kahdesti).

Iltaisin kasvot kosteutan vauvaöljyllä,  joka on osoittautunut todelliseksi aarteeksi ilmojen viilentyessä. Sopii hyvin minun pintakuivalle sekaiholle. Aamuisin levitän pesun jälkeen päivävoiteen ja tämän hetkinen suosikki on Acon mattapinnan jättävä päivävoide rasvoittuvalle ja sekaiholle. Jättää ihon todella mattapintaiseksi ja pitää kiillon koko päivän poisssa silti kosteuttaen. Hyvä tuote meikin alle.

En käytä kasvovettä, koska monien kokeilujen jälkeenkään en ole vielä löytänyt itselleni sopivaa. Houkuttaisi kyllä ottaa vielä testaukseen Lumenen Clear it up:in kasvovesi, jota suositellaan yhdistämään käyttämäni geelipesun kanssa.

Extrana käytän joka toinen päivä Freemanin syväpuhdistavaa savinaamiota ja kuorinta-ainetta. Molemmat soveltuisivat hellävaraisuutensa vuoksi päivittäiseen käyttöön, mutta olen todennut joka toisen illan käytön riittävän. Kaikki Freemanin tuotteet ovat kasvipohjaisia eikä tuotteita ole testattu eläinkokeilla. Ensikertaa tuotteisiin tutustuin monta monta vuotta sittwn demi.fi keskustelupalstalla jossa juurikin savinaamiota kehuttiin niin että ne tuntuivat olevan kaikista Sokoksista loppu!   Freemanin pakkaukset ovat 150ml ja maksavat 5,90 e.

Rasvoja ja seerumeita on vaikka kuinka mitä suositellaan käyttävän, mutta itse suosin mahdollisimman simppeliä ihonhoitoa. Ainut lisä jota päivittäiset rutiinit kaipaisivat vielä olisi jotain silmänympärysiholle.

Itselleni sopivien tuotteiden lisäksi uskon meikittömien päivien lisäämisen olevan suuri tekijä kasvojen kunnon parantumisessa. Epäpuhtaudet ovat vähentyneet huimasti ja vanhojen finnnien arvet ovat vaalentuneet. En ole ikinä akneihosta onneksi kärsinyt, mutta peittänyt silti ihon virheitä paljon ja paksusti. Raskauden muuttaessa vartaloa on se myös muuttanut suhtaumistani ulkonäköön. Siedän epätäydellisyyttä paljon paremmin ja oppinut hyväsymään itseni myös ilman paksua pakkeli kerrosta.  Näin myös meikittömät päivät ovat lisääntyneet ainakin hiukan.  Edelleen pidän peilikuvasta enemmän meikin kera ja kuljen julkisesti mielummin edes kevyessä meikissä. Joko itsevarmuutta on tullut lisää tai mielessä on jatkuvasti jotakin tärkeämpääkin.

IMG_20141010_132112

Hullut Päivät

Söin sanani ja monen vuoden tauon jälkeen suuntasin eile

n Stockmannin Hulluille Päiville. Olen kyseisestä ruuhka tapahtumaa vältellyt aika hyvin, mutta kun kauneusunia on takana 4 tuntia ja sekin kahdessa osassa saattanee sitä tehdä hieman itseäkin ihmetyttäviä päätöksiä. Ihmisiä oli nimensä mukaisesti hullun paljon jo heti aamusta. Kannatti kuitenkin mennä, sillä löysin jotain mitä olen metsästänyt jo tovin. Hakusessa on ollut tunika/mekko, joka istuu päällä kauniisti antaen silti kaivatun tilan jo suurelle ja vielä kasvavalle vauvamahalle. Vaatimuksena istuvuuden lisäksi oli pitkät hihat, kaunis ja mukava kangas, joka sopii useaan eri tilaisuuteen. Neulemekko löytyi Vila osastolta ja täytti kaikki vaatimukset, myös alhaisen hinnan. Mukaan lähti vielä Vero Modan laatikosta musta perus neuletakki. Musta neuletakki kuuluu niihin vaatteisiin joita itselläni ei vielä ennen eilistä ollut vaikka sen pitäisi mielestäni monipuolisuutensa vuoksi löytyä joka naisen vaatekaapista.

Muuten päivä menikin siivotessa ja Sons of anarchy-sarjaa katsellessa. Sarja on hieman rajumpi kuin muuten lempparini Täydelliset Naiset ja Sinkkuelämää,  mutta silti vähintääm yhtä  hyvä. Suhtaudun kirjoihin ja sarjoihin aina kausittain aika pakkomielteisesti. Jonkin aikaa sitten luin kaikki Harry Potterit ja näin unia siitä kuinka lapseni (toista oli purrut ihmissusi) saivat kutsut Tylypahkaan.

Tänään yllätin itseni jälleen menemällä Hulluille Päiville ja vielä eilistä aikaisemmin. Olin Stockmannilla täysissä taistelu varusteissa (eilen ostettu neulemekko ja korkeat korot) heti ysin jälkeen.  Väkeä oli silti, mutta liikkuma varaa oli eilistä enemmän kosmetiikkka- ja lastenosastolla jonne en eilen uskaltanut edes yrittää mennä!  Kosmetiikka osastolla olisi ollut vaikka mitä, mutta pitäydyin päätöksessä shoppailla vain Pikku Murulle tänään.  Teinkin kaksi ihanaa löytöä: name it:in kevyttoppahaalarin oikeassa neitien värissä ja Bogin ruskean pörröisen hupparin. ♥

Myös viime yö meni aika vähillä unilla, joten alkaa tästä mamasta olemaan virta aika loppu! Nyt rentoilen sohvalla jälleen Sons of anarchyn parissa ja keräilen voimia iltaan. Tänään vietetään A:n kanssa tortilla iltaa leffan ja juorujen kera.