raskaus

Rv 40+4

Laskettuaika tuli täyteen torstaina 15.1 ja täällä ollaan edelleen yhdessä koossa. Torstain iltana käytiin saunomassa ja aloitettiin ns. vauvanhäätö puuhat, mutta muutamia hieman kivuliaampia supistuksia lukuunottamatta mitään merkkejä lähenevästä synnytyksestä ei vielä ole.

Oma mieli on yllättävän rauhallinen vaikka malttamattomana odottelenkin että päästäisinkin jo tutustumaan meidän lapseen. Pienen jännityksen ja malttamattomuuden lisäksi mietityttää miltä se muru näyttää, onkohan terve, minkä kokoinen, osataanko heti luontevasti hoitaa ja pidellä lasta ja missä kunnossa itse olen synnytyksen jälkeen. Paljon siis mielessä pyörii ajatuksia ja odotuksia sekä tietysti pientä pelkoakin. Vieläkään onneksi itse synnytys ei pelota ja suhtaudun siihen kokemuksena ja hoidettavana asiana. Ensimmäiset kotona uuden perheenjäsenen kanssa hieman hermostuttaa, mutta tiedän että yhdessä V:n kanssa me pärjätään ja opitaan varmasti nopeasti.

IMG_0176

Meidän tulevien vanhempien lisäksi myös moni muu odottaa jo malttamattomana ja paljon kysellään meidän fiiliksiä sekä mahdollisia synnytyksen käynnistymisen merkkejä. Ihana huomata kuinka montaa ihmistä meidän lapsen syntymä kiinnostaa ja kuinka moni häntä odottaa. Oma tukiverkko ei voi olla liian iso näin tärkeän asian kohdalla ja liikaa välittäviä aikuisia ihmisiä ei pienellä lapsella varmasti ole ikinä.

Sairaalakassi

Sairaalakassin pakkaaminen on tärkeä osa synnytykseen ja sairaalaan lähtöön valmistautuessa. Vaikka viimeiset tavarat kassiin pakkaisi lähtiessä helpottaa ja nopeuttaa se lähtöä.  Kassi suositellaan pakkaamaan muutamia viikkoja ennen laskettua-aikaa. Mukaan voi pakata pakollisten tavaroiden lisäksi myös omaa ja isän/tukihenkilön oloa helpottavia juttuja kuten evästä ja ajanvietettä. Kannattaa kuitenkin pakata muistaen ettei sairaalassa joudu olemaan pitkää aikaa, vauva on pääosassa ja tilaa isoille matkalaukuille ei ole. Lisäksi myös arvoesineistä huolehtiminen voi helposti unohtua ihastellessa uutta perheenjäsentä. Perhevalmennuksesta saimme neuvolan henkilökunnan kokoaman listan, jonka itse koen hyväksi ja kattavaksi.

Synnytykseen:

  • neuvolakortti
  • kamera
  • isälle/tukihenkilöle evästä ja mukavat vaihtovaatteet (joiden likaantuminen ei haittaa)

Hygienista huolehtiminen:

  • hammasharja ja tahna,
  • pesuaineet ja deodorantti
  • harja, ponnarit, mahdollinen kosmetiikka esim huulirasva ja kasvovoide
  • yösiteitä
  • liivisuojuksia

Omia vaatteita:

  • vaihto alusvaatteita (imetysliivit)
  • mukavat puhtaat vaatteet kotiin lähtöä varten
  • Vuodeosastolle:
  • kännykkä ja laturi
  • suihkukengät
  • ajanvietettä: evästä, musiikkia, luettavaa, muistiinpanovälineet

Vauvalle:

  • vaatteet kotiin lähtöä varten
  • turvakaukalo (tuodaan vasta kotiin lähtiessä)
  • tutti, puklurätti, vaippa (eivät lukeneet listassa, mutta haluan silti nuo varoiksi mukaan)

Sairaaloista löytyy paljon apuvälineitä kivunlievitykseen, mutta jos synnytystä varten haluaa oman rentoutuslevyn tai muuta musiikkia kannattaa se muistaa pakata mukaan. Itse jätän levyt yms. musiikkilaitteet suosiolla pakkaamatta, koska en koe saavani apua (päinvastoin) rauhoittavista rentoutustarinoista tai musiikeista. Jos jotain unohdan pakata luotan pärjääväni ilman taikka V:n tuovan myöhemmin.

Toivottavasti listasta on hyötyä muillekkin. Kommentoikaa mitä itse pakkasitte, koitte turhaksi tai tarpeelliseksi?

 

 

Meidän joulu

Hiljaisuus blogissa ei johdu aikaisesta perheen lisäyksestä vaan joulun tuomasta kiirestä ja laiskotuksesta. Meidän joulu meni rennoissa merkeissä ja hieman reissatessa. Aattoaamuna syötiin V:n kanssa kotona riisipuuroa ja aloiteltiin päivä rauhallisesti lastenohjelmia katsellen sekä vaihdettiin lahjat. Lahjoista päätellen olenkin ollut todella kiltti tänä vuona (tai sitten lahjojen antaja oli todella todella kiltti). Sain ostoslistalla olleen sähköhammasharjan ja Canonin minijärkkärin yhteiseksi V:n kanssa. Molempien käyttöä on tullut jo harjoiteltua ja hyviksi on todettu! Kameraan palaan uudestaan kun se on hieman tutumpi. Aamuun kivaa plussaa toi onnistunut riisipuuro, jota tein itse ensimmäistä kertaa ja ainoa miinuksena oli Joulupukki ja noitarumpu-ohjelman puuttuminen.

IMG_0002

Jouluaaton vietto jatkui V:n vanhempienluona. Nautittiin kävelylenkistä lumisissa maisemissa, syötiin liikaa ja saunottiin. Joulupöydässä oli tuttujen jouluruokien lisäksi myös itselleni uusia herkkuja, mutta jälkkäri yllätti iloisesti. Vaniliajätskiä ja hedelmäsalaattia! Mielestäni paras mahdollinen raikas herkku raskaan ruokailun jälkeen, onneksi tämä on kuulemman jo muodostunut perinteeksi, joten sitä on luvassa myös ensi jouluna! Illemmalla siirryttiin vielä syömään ja höpöttelemään lisää minun vanhempieni luokse. Loppuilta vietettiin väsyneinä ja onnellisina kahdestaan kotona. Hurjaa ajatella että ensi jouluna emme olekkaan enään kahden!

IMG_0003

Joulupäivänä reissaaminen jatkui kummitätini luokse, jonne sukulaisia äitini puolella kerääntyi kahvittelemaan. Kummitätini oli taas panostanut tarjottavissa, tunnelmassa ja joululahjoissa. Pieniä ja ihania yksityiskohtia: pienet joulukellot sidottuina glögikuppeihin, lapsille omat pienet piparkakkumökit, takkatuli ja ihanat omaperäisevät lahjapussit runoilla varustettuina. Tuollaista luovuutta tilaisin heti itsellenikin edes pienen määrän jos mahdollista! Liian suklaan, kolmen jouluaterian ja mukavien muistojen jälkeen on hyvä odotella ensi joulua.

IMG_0005

Masuasukki keräsi myös aikamoisen lahjasaaliin vaatekaappiinsa ja on juhlistanut sitä potkimalla ja pyörimällä mahassa paljon sekä kovaa. Päivittelen viimeistään huomenna neuvolakuulumisia sekä valmistautumista synnytykseen. Toivottavasti kaikilla on joulu mennyt mukavasti:)

Raskausviikko 36 ja kuulumiset

Tänään raskausviikkoja on kertynyt tasan 36 ja laskettuaika häämöttää jo kuukauden päässä. Muuten täällä on jakseltu hyvin, mutta sunnuntaina koin yhden elämäni pelottavammista hetkistä. Vauvan liikkeet olivat jo lauantaina olleet vähäisiä, mutta uskoin sen johtuvan lähes koko yön valvomisesta. Sunnuntaina en kuitenkaan liikkeitä tuntenut ollenkaan ja iltapäivällä hieman ennen viittä lähdettiin V:n kanssa käymään Tyksin äitiyspolilla. Matka tuntui kestävän ikuisuuden ja päässä pyöri vain ajatus lapsemme menettämisestä. Onneksi pelosta huolimatta V pystyi omalla rauhallisuudellaan rauhoittumaan minuakin hieman. En pysty edes kuvailemaan kauhun, pelon, surun ja epätoivoin tunteita joita kävin läpi.

Äitiyspolilla ystävällinen hoitaja vei meidät välittömästi huoneeseen, jossa mahani ympärille kytkettiin laite mittaamaan vauvan sydämmenlyöntejä ja sykettä. Sydänäänet saatiin kuulumaan heti ja helpotus iski välittömästi kun kuulin jo tutuiksi tulleet lyönnit. Hetken vain itkin onnesta ja hymyiltiin V:n kanssa toisillemme helpottuneina. Lääkäri tutki vielä masuasukin ultraäänilaitteella ja totesi meidän pienokaisen liikkuvan oikein iloisesti. Tämän hetkiseksi painoarvioksi saatiin 2900 grammaa.

IMG_20141012_171849

Tänään aamulla käväisin neuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksessa. Lääkäri arvioi alatie synnytyksen onnistuvan ja kaikki muukin oli kunnossa. Vauva on oikeassa asennossa siis pää alaspäin ja laskeutunut jo selkeästi alemmas odottelemaan h-hetkeä, joka toivottavasti koittaa vasta ensi vuoden puolella.

IMG_20141012_174835

Sunnuntain (turhan) säikähdystä lukuunottamatta kaikki on siis täällä hyvin. Viikkoa olen viettänyt vanhempien ja sisarusten lomaillessa etelän lämmössä vanhempien luona koiran vahtina.  Päivät ovat kuluneet ulkoillen, sarjoja katsellen, saunojen ja vauvan vaatteita pestessä.

IMG_20141012_174632

 

4. Perhevalmennus kerta: suun terveys ja vauvan hoito

Eilen oli neljäs ja viimeinen perhevalmennus. Suuhygienisti oli kertomassa meille suun terveydestä ja hampaiden hoidosta. Paljon painotettiin vanhempien suun ja hampaiden terveyden tärkeydestä sekä neuvottiin lapsen hampaiden hoidosta. Pienillä asioilla pystyy yllättävän hyvin ennaltaehkäisemään lapsen hampaiden reikiintymistä. Mm. reikiä aiheuttava bakteeri tarttuu lapseen sylkikontaktilla ja reikiä aiheuttaakseen tarvitsee se kaveriksi sokeria sekä hampaiden harjaamattomuutta. Ei siis samaa lusikkaa vanhempien/syöttäjän ja lapsen suuhun, ei pusuttelua suulle, ei sokeria alle 2 vuotiaalle sekä suun puhtauden tarkka huolehtiminen!

Saatiin myös tietoa liian tutin käytön haitoista kuten hampaiden virhepurennasta ja puheen kehityksen viivästymisestä. Nämä tiedot vahvisti ajatusta että meillä tuttia käytetään mahdollisimmman vähän ja vain rauhoittumiseen. Uuden tiedon lisäksi myös vanhan tiedon kertaaminen ja muistelu oli paikallaan. Luennon jälkeen sähköhammasharja ja hammaslanka saivat paikan ostoslistaltani.

Suuhygienistin vierailun jälkeen terveydenhoitaja jatkoi valmennusta aiheella vastasyntyneen hoito.  Käsiteltiin vauvan pesemistä, ihonhoitoa, pukemista, syöttämistä ja opeteltiin nuken kanssa vauvan niskan tukemista.

Tämä oli neljäs ja viimeinen perhevalmennuskerta lukuunottamatta että vuoden kuluttua saadaan kutsu tutustumaan päiväkotiin. Kokonaisuudessa perhevalmennus oli meistä molemmista V:n kanssa todella hyödyllinen. Saatiin paljon vastauksia mielessä pyöriviin kysymyksiin ja uutta tietoa, jota ei oltu edes vielä osattu ajatella. Vaikka kaikki tarvittava opetellaan sairaalassa ennen kotiutumista ja neuvolasta saa aina apua  on mukava olla asioista perillä jo hieman etukäteen. Me ainakin suositellaan perhevalmennusta, hyödyllisen tiedon lisäksi valmennus oli myös hauska kokemus :)

 

2. Perhevalmennus: Synnytys

Toisen perhevalmennus kerran aiheena oli synnytys: sen ”tavallinen” kulku ja mahdolliset kivunlievityskeinot sekä kerrattiin viime kerralla puhuttuja asioita. Meille kerrottiin synnytyksen kolmesta vaiheesta: avautumis-, ponnistus- ja jälkeisvaihe sekä mitä synnytyksen jälkeen tapahtuu ennen osastolle siirtymistä. Uutta tietoa tuli myös useista kivunlievityskeinoista, joiden itse kuvittelin rajoittuvan vain kestämiseen, huutamiseen, ilokaasuun ja epiduraalipuudutukseen. Saatiin tehtäväksi hieman pohtia mitkä kivunlievityksistä miellyttää eniten ja ovat ensisijaisia tapoja, jotta sitten puoliso/tukihenkilökin osaa niitä sairaalaan henkilökunnalta tarvitaessa pyytää. Loppuun katsottiin vielä puolen tunnin video synnytyksestä, joka ei kyllä avannut aihetta yhtään ja oli hieman pettymys ”tylsyydellään”.

DSC00827

Vaihtoehtoina synnytyspaikaksi on Tyksin ja Salon synnytysosasto, joista Salo pienempi ja kodikkaampi sekä rennompi vierailuajoissa. Tyksi on kuitenkin miedän ensisijainen valinta lyhyen matkan vuoksi. Tyksissä vierailusäännöt ovat kuitenkin harmillisen tiukat ja tutustumiskierrokset lopetettu toisin kuin Salossa. Ehkä käydään kuitenkin etukäteen vakoilemassa V:n kanssa parkkipaikkaa autolle sekä synnytysosaston ulko-oven sijaintia. Vaikka meitä muistutettiin osaston ovikellosta ja lukituksesta roikun varmasti ovenkahvassa kiljuen h-hetkellä täysin tietämättömänä ovisummerin käyttötavasta.

DSC00824

Monesti olen vastannut kieltävästi tuttujen kysellessä pelottaako synnytys minua ja vastaus on edelleen ei. Tottakai jännittää täysin uusi tilanne ja tiedostan sen olevan varmasti kivuliasta ja epämiellyttävää, mutta synnytys ei pelota. Sen sijaan osastolle jääminen pakolliseksi ajaksi pelottaa ja ahdistaa. Yöpymiset vieraissa paikoissa vieraiden ihmisten seurassa on aina ollut minulle haasteellista. Ja nyt ensi kertaa omien hermojen kurissa pidon lisäksi opettelen hoitamaan omaa lastani!

Äitiyspaketti

Valinta äitiysavustuksen ottamisena äitiyspakettina 140 euron rahallisen avustuksen sijaan oli helppo tehdä.  Monelta olin kuullut paljon positiivisia kokemuksia pakkauksesta etenkin ensimmäisen lapsen kohdalla. Ja meille ainakin kaikki vauvatavara on tervetullutta ja tarpeellista. Ilmoitus paketin saapumisesta postiin tuli noin viikon kuluttua Kelan päätöksestä ja samana iltanahan se piti vielä kotiin hakea. Suomessa avustukseen on mahdollisuus jokaisella Suomessa asuvalla tai Suomen sosiaaliturvanpiirin kuuluvalla raskaana olevalla äidillä tai adoptiovanhemmalla. Tärkeää on muistaa hakea avustusta liitteiden kera viimeistään 2 kk ennen laskettua aikaa.

DSC00813

Malttamattomana odottelin V:tä kotiin, jotta päästiin yhdessä pakettia avaamaan ja tutkimaan. Molemmat taisimme yllättyä paketin isosta koosta ja tavaran määrästä, jopa minä vaikka olinkin puoli vahingossa hieman paketin sisältöön ennestään tutustunut! Kestovaippaa lukuun ottamatta koko paketin sisältö miellytti ja pääsee varmasti käyttöön, jopa ne hieman retrohenkisemmätkin vaatteet. Omia lemppareita paketista oli ehdottomasti pienet söpöt sukat ja lapaset, makuupussi apinakuviolla, pussilakana, kevyt toppapuku ja villasekoitehaalari.  Kuulin että puku ja haalari ovat molemmat aika reilun kokoisia (70cm), joten meidän talvivauvalle on ostettu ensimmäiseksi talveksi jo valmiiksi pienempi kevyt toppapuku.

DSC00816          DSC00819

Laatikko, jossa tekstiilit ja muut tuotteet tulevat on tarkoitettu myös vuodelaatikoksi. Vuodelaatikko on pinnasänkyä pienempi, joten voi ahtaassa kohdussa asustaneelle vauvalle tuntua alkuun turvallisemmalta. Viime aikoina mediassa on epäilty vuodelaatikon turvallisuutta ja terveyshaittoja, mutta itse ainakin luotan siihen ettei sitä vuodelaatikoksi suositeltaisi mikäli aiheuttaisi haittaa vauvalle. Toinen mielestäni kiva käyttötapa laatikolle on säästää se muistolaatikkona, johon vuosien varrelta säästetään lapsen synttärikortteja, piirustuksia ja muutamia pieniä vaatteita yms… En tiedä kuinka yleinen tapa tuo muistolaatikko käytöntö on, mutta itse niin pienempänä kuin suurempanakin olen pitänyt oman muistolaatikon tutkimisesta.

 

 

Maha asukin liikkeeet

Vauvan liikkeet masussa on yksi niistä raskauden ihmeistä, jotka yllättivät minut. En osannut kuvitella miltä ne tuntuisi enkä todellakaan osannut ajatella kuinka merkityksellisiä ja tärkeitä niistä minulle tulisi. Viikkojen vieriessä eteenpäin ovat liikkeet vain vahvistuneet ja tulleet tutummiksi, mutta joka kerralla ne ovat yhtä ihmeellisiä ja ihania. Ne korvaavat kaikki selkäkivut sekä muut vaivat.

Kevyet töytäisyt ovat muuttuneet kovemmiksi ja säännöllisiksi liikkeiksi ja myllerrykseksi. Aamupäivisin masussa liikuskellaan, potkitaan ja huiskitaan käsillä. Iltapäivisin potkiminen jatkuu. Illalla myllerrys ja muut liikkeet ovat vahvimmillaan. Tunne iltaisin on aika hurja ja ajoittain hieman epämukava. Nukkumaan eli maaten mennessä vielä pyöritään hetkisen ja vaihdellen toinen meistä nukahtaa ensin. Silloin tällöin herään öisin vauvan liikkumiseen, mutta useimmiten nukahdan heti uudestaan.

Myllerryksen ja liikkumisen lisäksi nyt uutena tuntemuksena on tullut maha asukin hikka.  Joka siis kertoo keuhkojen kehottymisestä ja on täysin normaalia sekä toivottuakin. Yllätyin kyllä miten selkeästi sen tunnisti hikaksi näin ensiodottakin, joka ei ollut aikaisemmin osannut edes odottaa vauvan hikkailun aloitusta.

Harjoitussupisteluita on täällä tunnettu jonkin verran. Ensimmäiset tuntuivat siltä kuin olisi vatsalihaksia jännittänyt ja neuvolasa kuulin tämän olevan jo sitä harjoitussupistelua. Nykyään harjoitussupistelut ovat vahvempia ja pakottavat usein hetkeksi pysähtymään.Vatsa muuttuu kovaksi ja kiristyy. Supistukset tuntuvat hieman epämiellyttäviltä, mutta menevät nopeasti ohi kun malttaa pysähtyä hetkeksi. Tähän mennessä ne ovat aina liittyneet fyysiseen rasitukseen kuten kävelyyn tai siivoukseen.

Tosi vaikea kuvailla tuntemuksia selkeästi, mutta ensi hetkistä saakka ne ovat tuntuneet oikeilta ja luonnollisilta vaikka uusia asioita ovatkin. Yksinkertaisuudessaan liikkeet tuntuvat juuri niin ihmeellisiltä kuin voi jos mahassa kasvaa pieni ihminen. ♥

 

Perhevalmennus: parisuhde, vanhemmuus ja loppuraskaus

Keskiviikkona oli ensimmäinen perhevalmennuskerta ja aiheena oli parisuhde, vanhemmuus ja loppuraskaus.
Kuultiin parisuhteen muutoksista ja huolehtimisesta. Parisuhteen muuttumisesta vanhemmuudeksi-aiheesta ei voi mitään faktatietoa antaa, mutta paljon saatiin pohdittavaa ja mietittävää. Tullaan käsitellyistä asioista varmasti keskustelemaan vielä paljon V:n kanssa yhdessä.

Erityisesti mieleen jäi parisuhteesta huolehtimisen tärkeys ja isän riittävä huomiointi sekä mukaan ottaminen raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneen hoitoon. Raskauden aikana kaikki pyörii usein niin tiiviisti äidin ympärillä että isä jää helposti hieman ulkopuolelle siitä kaikesta hulinasta. Täytyy itsekkin miettiä miten voisin tulevaa isää ottaa paremmin mukaan loppu odotukseen. Yhdessä tässä jo vanhemmiksi kasvetaan vaikka lapsi minun sisälläni vielä asustaakin.

Synnytyksen käynnistymisestä sain paljon uutta tietoa mm. lapsivedestä, supistuksista ja oikeasta ajankohdasta lähteä sairaalaan. Kekusteltiin myös sairaalakassin sisällöstä sekä osastolla olosta.

Kaikki tietohan olisi luettavissa itsenäisesti esim. netistä, mutta itse opin parhaiten kuuntelemalla. Alun ennakkoluuloisa huolimatta suosittelen kyllä ensiodottajia hyödyntämään mahdollisuuden perhevalmennukseen. Erityisesti odotan synnytystä käsittelevää kertaa.

 

Sunnuntai Ikeassa

Sunnuntaina sai nukkua pitkään ja heräämisen jälkeenkin loikoiltiin sängyssä vielä hyvän aikaa ennen aamupalaa. Juuri näin rauhallisesti sunnuntaiden kuuluukin alkaa. Iltapäivän puolella päätettiin V:n kanssa lähteä käymään Ikeassa tarkoituksena hankkia muutama juttu vauvanurkkaukseen. Mukaan lähti pinnasängyn laitapehmuste ja pari kappaletta Lack-hyllyjä sängyn joiden paikka tulee olemaan sängyn yläpuolella. Ja uskomatonta kyllä, en ostanut mitään tuhraa!

Kierreltiin ja katseltiin kaikessa rauhassa. Parkkipaikan tungoksesta huolimatta sisällä tilaa riitti jokaiselle. Yläkerran jälkeen alkoi maha kurnimaan ja käytiin syömässä. Paljastui ettei V ole ikinä ennen syönyt Ikeassa ruokaa. Mä luulin että lihapullat ja ranskikset kuuluu kaikilla perinteiseen Ikea reissuun!? Ranskikset olivat kuitenkin loppu ja jouduttiin tyytymään perunamuusiin ja riisiin, mutta lähti se nälkä niilläkin.

Alakerran kiertäminen sujui hieman hitaammin harjoitussupistusten vuoksi. Ekaa kertaa niitä tuli toistuvasti ja tuntuivat aikaisempia voimakkaammilta. Hyllyjen välissä naureskeltiinkin että kun h-hetken koittaa kuinka paniikkiin mahdetaan mennä. Olis just mun tuuria että lapsivesi menis keskellä Ikeaa ja kaikki sairaalan otettavat tavarat olis kotona hujanhajan.

Milloin sairaalakassin pakkaaminen on ajankohtaista?