Tämä blogi on osa iPana Äitiys-palvelua

raskaus

IMG_20141003_083541

hieman syömisestä ja liikunnasta

, Ei kommentteja

”Raskaana ollessa saa syödä kahden edestä ja 30 kilon painon nousu on ihan normaalia”. Ihana vale, joka ei valitettavasti ole totta, paitsi jos sen puolittaa. Odotuksen aikana päivittäisen kalorin tarpeen määrä kasvaa vain n. 300kcal ja suositeltava/odotettu painon nousu on 10-15 kilon paikkeilla. Kuulostaa ikävästi siltä ettei jätskiä ja sipsiä saakkaan syödä kaksin käsin päivittäin! Kun painoa ei päästä nousemaan liioiksi ja heittäytt 9 kk ajaksi hesen armoille on palautuminenkin paljon nopeampaa.

 Oma otteeni ruokailusta on muuttunut aika paljon rennommaksi. Kalorien laskeminen ja miinus kilojen kyttääminen sai jäädä ja hiilarit palasivat päivittäiseen ruokailuun. Olen kiinnittänyt enemmän huomiota ateria rytmiin ja ruokahaluni on kasvanut. Olen herkutellut hieman tavallista enemmän ja antanut hieman helpommin periksi mieliteoilleni. Silti olen pystynyt mielestäni pitämään hyvin kontrollin, syömään yhden edestä ja herkuttelemaan kohtuudella. Ennen tätä kaikkea oli kuitenkin alun pahoinvointi ja jatkuva oksentelu jolloin paino vain laski. Nyt kuitenkin paino on jo noussut neuvolan tädin mukaan kuten kuulunutkin ja ”lihomista” tapahtunut pääasiassa vain vatsan seudulla.

 Salilla en ensimmäisillä viikoilla jaksanut käydä, koska olo oli väsynyt ja huonovointinen jatkuvasti. Kun energiat taas palasivat on salilla ja lenkillä käynti ollut fyysisen kunnon ylläpitämisen lisäksi kuin terapiaa. Liikuntaa suositellaankin enemmin muin liikkumattomuutta. Jollei takana ole ollut urheilu harrastusta suositellaan aloittamaan edes kävely. Urheilussa tärkein sääntö on on kuunnella omaa vartaloa, välttää liikkeet/asennot joissa vatsa joutuu puristuksiin ja unohtaa lajit joissa mahdollista saada iskuja vatsaan. Ennätyksien tekemisen saa nyt unohtaa, mutta muuten nuo säännöt mahdollistavat aika monen lajin tarpeen tullen pienillä helpotuksilla.

 Itseäni hieman jännittää miten vartaloni muutuu synnytyksen jälkeen. Aina pelotellaan ettei paino laske, kilot vain kertyvät ja nahka roikkuu. Kuitenkin mailma on täynnä ihan tavallisia, mutta upean näköisiä äitejä! Luotan siihen että kun on oikea aika kovalla työllä ja tahdolla pystyn tavoittelemaan mieluisaa vartaloa. Voin myöntää että odotan jo pitkiä (kaloreita kuluttavia ja rasvaa polttavia) vaunulenkkejä!

IMG_20140927_105030

Adamantas 5 v!

Ei kommentteja

Lauantaina pyörähdettiin ystäväni J:n kanssa kauneuskeskus Adamantaksen 5-vuotis synttäreillä. Vieraille oli tarjouksia tuotteista ja hoidoista, pikku naposteltavaa, tuotteiden esittelyä ja lahjakassit. Lahkakassi sisälsi muutamia tuotteita ihonhoitoon sekä esitteitä keskuksessa myytävien merkkien tuotteista. J:n ystävä työskentelee kosmetologina Adamantaksessa, jonka kutsusta me löysimme paikalle. Mutta olin yllättynyt kuinka vierailen määrästä ja monipuolisuudesta.

 

Kotiin päästyäni tutkailin lahjakassin sisältöä tyytyväisenä. Muutama hyvä lisä kylppäri sijaitsevaan kosmetiikkakoppaan, jota muodun vuoksi kutsun V:n ja minun yhteiseksi.Tosi asiassa kyseessä on enemmän laatikko (fiksumpi ostaa heti riittävän iso) ja V tunnistaa sieltä omikseen muutaman tuotteen, mutta loppujen käyttötarkoitus ja määrä on varmasti hieman epäselvä hänelle. Lahjakassi sisälsi Oriflamen vartalon kuorintageelin, Payotin rasvan, Tan Tone voiteen joka ruskettaa ja lisää elastisuutta ihoon ja muutamia näytepakkauksia.

Testasin näitä ”silmänympärys lappuja”, jotka piristävät ja hoitavat silmänympärys ihoa. 
Laput aseteltiin vaikuttamaan 10-15 min ajaksi, jonka jälkeen ne poistettiin ja iholle jääneen voiteen annettiin jäädä. Huomasin kuinka heitteille olen tämän osan kauneudenhoidossa jättänyt, mutta asiaan tulee muutos!

Uuden viikon aloitin pienellä vartalon huollolla ja testasin tuota ihonkuorinta geeliä. Tuote jätti ihon pehmeäksi, mutta ei silti voita kahvikuorintaa. Kahvikuorinnassa sekoitetaan kahvinpuruja suihkugeeliin tai vartalorasvaan ja käytetään suihkussa. Ehdottomasti parhain kokelemani tapa saada iho täysin pehmeäksi. Kuorinnan jälkeen kosteutin ihon vielä vauvaöljyllä, joka on uusi lempparini tehokosteuttajana. Käytän vauvaöljyä päivittäin vatsan seudulle ja toivon sen ennaltaehkäisen raskausarpia ja auttavan ihon palautumista synnytyksen jälkeen sekä käsiin, jotka kuivuvat heti ilmojen viilentyessä ja suorastaan rohtuvat pakkasella. Myös kasvot saavat noin joka toinen ilta osansa tästä ihme tuotteesta.Vauvaöljy on halpaa ja tehokasta, suosittelen kokeilemaan jos iho vaatii todellista tehokosteuttajaa! 

Maanantai vain parani kun A tuli kyläilemään ennen iltavuoroaan ja sain loppuviikoksi töitä!
Toivottavasti teilläkin on yhtä hyvä maanantai!

DSC00620

Vielä 4 pitkää kuukautta

Ei kommentteja

Sen jälkeen kun sain plussan raskaustestiin on aika kulunut todella nopeasti. Kunnes viikkoina on alkanut vauhti hidastumaan enkä jaksaisi enään millään odottaa laskettua aikaa sinne tammikuun puoleen väliin. Vielä 4 pitkää kuukautta! 

Plussattuani olin innoissani, yllättynyt, jännittynyt ja todella onnellinen. Iloa lisäsi se että lapsen isä V oli tuloksesta myös onnellinen ja halusi meistä tulevan perhe. Vaikka olimme jo ennen näitä tapahtumia tunteneet aika pitkään ja viettäneet aikaa yhdessä oli parisuhde meille täysin uusi juttu. Toisen tapoihin ja mielipiteisiin tutustumisen lisäksi tälläinen ”pikku asia” tuo hieman lisä jännitetta, joten jokainen voi kuvitella ettei aina ole ollut ihan helppoa kun ei ole voinut edetä ihan tavalliseen tahtiin  Kaikesta huolimatta juuri nyt olen varmasti onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin ja tiedän että V:stä tulee paras isi meidän prinsessalle.
Myös muiden läheisten, perheen ja ystävien suhtautuminen asiaan vain lisäsi iloani. Jännitin vanhempien reaktiota vaikka tiesin että he olisivat iloisia puolestani kunhan vain saisivat asiaa hetken sulatella. Hetken sulattelu kesti tosiaan vain hetken jos sitäkään. Ja uutisia kertoessa puhelimessa äidille sain hänet itkemään onnesta työpaikkansa pihalla ja isä varmistelee että syön riittävästi. Jokainen varmasti on kuullut tai kokenut kauhu tarinoita siitä kuinka ystävyys suhteet viilentyvät kun yksi on raskaana ja saa lapsen. Vielä ainakaan en voi itse sanoa kokeeneeni tätä. Ystävät ovat olleet alusta saakka tukenani ja ilmaisseet kuinka innoissaan odottavat perheemme kasvua. Yhteinen ajan vietto ei ole enään baareilua, mutta tekemistä on keksitty selvinpäinkin. 
Sitten niihin raskauden aikaisiin vaivoihin ja oireisiin joita on pitkä pitkä liuta. Aamupahoinvointi on todella hämäävä nimitys järkyttävälle ololle, joka ei kelloa katso! Eikä oloa paljon auta kuulla sen yleensä kestävän viikolle 12 saakka, mutta voi kestää koko 9 kuukauttakin. Jatkuva vessanpöntön halailu ja pusikoihin yökkiminen kesti kesti, mutta onneksi loppui sitten vihdoin voin viikon 15-18 paikkeilla. Muita oireita/vaivoja minulla ei ainakaan haitaksi saakka ollut, paitsi nyt m,ahan kasvaessa selkä hieman temppuilee. Paras apu tähän on kuitenkin ollut päivittäinen liikunta, mieluiten lenkkeily kävelten tai hölkäten. 
Ensimmäinen neuvolakäynti jännitti ja päässä pyöri vaikka mitä ajatuksi. Jos ne siellä tuomisevat tai ei tulla ollenkaan oman neuvolatädin kanssa toimeen? Eka käynti meni kuitenkin hyvin ja vastoin yleisiä käytäntöjä sain sijais neuvolatädin suostuteltua kuuntelemaan sydänäänet. En varmasti ikinä unohda sitä hetkeä kun ensimmäisen kerran kuulin pienet, mutta vahvat ja tiheät sydämmen lyönnit. Nyt neuvolakäyntejä on takana neljä ja molemmat kaksi ultraa on käyty sekä lääkäri tavattu kerran. Toisella ultakäynnillä kuulimmi ”vahvan veikkauksen” että saamme tytön, pienen prinsessan. 
Näiden kuukausien aikana olen oppinut itsestäni paljon uutta ja jonkin verran varmasti muuttunutkin. Paljon on vielä opittavaa ja tehtävää, mutta aikaa on vielä. Neljä kuukautta ja sitten kaikki vasta alkaakin! Nyt vain nautin odotusajasta<3

4. neuvolakäynti

, Ei kommentteja

Tänään oli neljäs neuvolakäynti aamulla. Nyt se oma neuvolatäti alkaa jo tuntua tutulta ja oli rennompi olo ilman alun kankeutta. Alkuun kyseltiin meidän (mun ja murun) kuulumiset ja mä sain kysellä mieleen tulleita kysymyksiä. Tavallisten vauvan liikkeiden lisäksi olen tuntenut muutaman kerran pistävää hetkellistä kipua vatsan reunoilla , joka tietysti hieman mietityttänyt. Neuvolatäti selvensi että kyseessä on ihan normaali tuntemus kohdun venymisestä. Ja vatsan/kohdun muuttuminen kovaksi/kiinteäksi on ollut jo harjoitus supistuksia, joita en vain itse ole vielä osannut odottaa. Tällä kertaa käytiin hieman kela-ja sairaalapapereita läpi. 

Höpöttelyn jälkeen mitattiin verenpaine, joka edelleen hyvä ja verensokeri, joka mataluudellaan selitti satunnaista huimausta. Paino on hieman noussut kuten kuuluukin ja sain kannustusta siihen ettei painoa tarvitse niin paljon murehtia. Mutta myönnän silti että kyllä se oman keho tuntuu muuttuvan nopeammin mitä pääni kerkee sitä käsittelemään ja hyväksymään.
Sitten oli vuoro hypätä tutkimuspöydälle mittailua ja sydänäänien kuuntelua varten. Mittauksen masun päältä näyttivät ihan normaaleja arvoja ja sydänäänet olivat just eikä melkein hyvät. Taas jäi uuden ajan lisäksi hyvä fiilis käynnistä. 

Saako silittää?

, Ei kommentteja

Jo lapsena pidin koirista paljon ja niitä vastaan tullessa oli aina kova hinku päästä niitä silittämään ja rapsuttamaan. Äiti opetti että aina pitää koiran omistajalta kysyä: saako silittää? Ja vasta luvan saatua sai koiraa mennä rapsuttelemaan, mitta silloinkin vain jos koira myös itse antoi koskea. Koiraa tai muuta karvakasaa silitellässä onkin luvallista kommentoida naureskellen jos se on hieman pullea/harmahtunut/kuolaava/hölmö.

Raskaana ollessa välillä tuntuu että myös itsellä on kaulapanta kaulassa, joka oikeuttaa ihmiset ylittämään sen henkilökohtaisen alueen niin fyysisesti kuin henkisesti. Kuulumisia kysytään mahalta eikä minulta ja naureskellen saadaan kertoa sun jo olevan ”aika ison kokoinen”. Mistä lähtien on ollut sopivaa mennä ilman lupaa tai edes lupaa kysyen koskemaan toista ihmistä? Kaupan kassalla puolitutut kyselevät onko vatsantoiminta ollut normaalia ja samalla kertoo koko jonolle millaiset peräpukamat juuri minulle tulee varmasti. Minusta ja muista se on varmasti todella mukava pieni infopaketti juuri siinä tilanteessa.  

Täysin oma lukunsa ovat ryhmä, jotka pohtivat miten juuri teille tulikaan lapsi jo. Eiköhän me kaikki tiedetä miten niitä lapsia tehdään,  joten annetaan sen osion olla vaan. Ihmisillä on oikeus pelotella miten muutut ulkonäöllisesti ihan järkyttäväksi ja mistään unelmien kropasta on turha enään haaveilla. Miksi punttisalin ovella ei ole sitten kylttiä lapsen saaneille jossa varotetaan turhasta yrityksestä?  Ja vauva-arkikin on ihan kamalaa, koska parisuhde ei kestä eikä sinulla tule olemaan enään ikinä sekuntiakaan omaa elämää. Jännää on se että kuitenkin tässäkin maassa moni hankkii kolmekin lasta, luulisi heidän elämän vasta kamalaa olevankin, jos jo yhdestä kaikki menee pieleen. Ei ihme että moni masentuu raskausaikana kun pelotellaan puoli kuoliaaksi.

Tottakai läheisteni ihmisten kanssa puhun tarkemmin voinnistani ja pohdin mieltä painavia asioita. Ja minulle onkin tärkeää että ympärillä on tärkeitä ihmisiä ja hyvä tukiverkko.  Mutta vieraiden ihmisen olisi mielestäni syytä miettiä toisten myös raskaana olevien henkilökohtaisia oikeuksia ja rajoja.

uusi alku

, Ei kommentteja

Jollain maagisilla taidoilla blogin ulkoasua muokkaillessa onnistuin poistamaan täältä kaiken. Blogi alkaa siis puhtaalta pöydältä, mutta joistakin postauksista tulen kokoamaan pienen tieto/kokemuspaketin mm. neuvola- ja ultrakäynneistä.

Kuten sivussa oikealla kerrotaan olen 2kymppinen nuori nainen, joka odottaa esikoista. Tällä hetkellä mennään raskausviikolla 20+risat. Laskettu aika on 15.1, joten matka vauva-arkeen on vielä pitkä. Kirjoitan kokemuksistani raskaudesta, kerron valmistautumisesta tulevaan ja pohdin itseäni tulevana äitinä. Eilen ultrassa veikattiin masussa kasvavan pikkuprinsessa, joten vaaleanpunaista vauvahömppää tiedossa!

Olen kiinnostunut kauneudesta ja pukeutumisesta, joka tulee postauksissa jonkin verran varmasti näkymään asukuvina, inspiraatiokollaaseina, ostospostauksina ja lempari tuotteiden esittelyllä. Liikunta ja itsestä huolehtiminen on jo pitkään kuulunut osana arkea. Näistä ja monesta muusta asiasta muodostuu arkeni, jota tulen teille täällä blogissa näyttämään.

Toivottavasti jäät seuraamaan ja kommentoimaan!

1 2 3