Torstain sapuska

Täällä on koko viikko vietetty enemmän tai vähemmän nuhanenänä ja teekupin ääressä, mutta muuten olen ollut virkeämpi kuin moneen viikkoon. V:n pitkä yövuoro putki vaihtui aamuvuoroihin ja meillä on pitkästä aikaa ollut ns. normaali vuorokausirytmi. Omaa tyhmyyttäni olen siis itse myös sekoittanut vuorokausirytmin ja valvonut pitkään ja nukkunut vaihtelevasti tosi pitkiä tai vain muutaman tunnin unia. Ei ihmekkään että jatkuvasti olin väsynyt ja mielialakin oli hieman maassa. Parisuhdekkin voi paremmin kun mennään yhdessä nukkumaan ja herätään yhdessä vaikka sängyn toisilla puolilla nukutaankin. Mikä on aika luonnollista, onhan tuo ”parempi puoliskoni” se jonka vierestä toivon herääväni vielä monien vuosienkin päästä.

Eilen vietin iltapäivällä hetken jos toisenkin keittiössä hääräillen. Sapuskaksi nautittiin broiskua, paistettuja nuudeleita ja wokkivihanneksia sekä salaattia sitruunapippurilla maustetun mozzarellan kera. Vaikka ateria ei ihmeempiä kokintaitoja vaatinut antoi se mukavasti puuhaa ja lopputulos oli mausteinen ja maukas. Jälkkäriksi oli vielä hedelmärahkaa, jonka löytyy kuvien alta.

Hedelmärahka:

1 purkki maitorahkaa
1 purkki (2dl) kuohukermaa
kiiwiä
banaania
persikkaa (säilykepersikkoja

Vaahdota kerma ja sekoita joukkoon maitorahka sekä pilkotut hedelmät. Laita kylmään tarjoilua odottamaan. Nauti! 

Rahka näyttäisi paljon paremmalta jos hedelmät asettelisi annoksen päälle, mutta käytännöllisyyden vuoksi heitin kaikki samaan kulhoon vaan ja sötkötin. Tosi hyvä herkkujälkkäri makeannälkään. Maitorahka+hedelmät yhdistelmää epäterveellisempi, mutta parempi vaihtoehto kuin moni muu jälkkäri.

Se mikä tuossa sapuskassa oli minulle erikoista on nuo wokkivihannekset. Hävettää vähän myöntää näin julkisesti, mutta jos saan valita syön vihannekset ja kasvikset vain tuoreena. En välitä keitetyistä, paistetuista yms. lämpimistä vihanneksista (älkää edes ehdottako kokeilemaan ”ah niiin herkullista” kasvisgratiinia), mutta nyt koitan totuttaa itseäni hieman vähemmän nirsoksi. Ja mausteisten nuudeleiden kanssa nuo wokkivihannekset eivät olleetkaan niin kamalia kuin pelkäsin!

lumene_clear_it_up_group_0

Clear it up!

Lumenen Clear it up syväpuhdistava geelipesu, joka on tarkoitettu kasvojen lisäksi myös silmämeikille on saanut hehkutusta blogissani ennenkin. Nyt päivittäistä käyttö kokemusta on takana reilut kaksi kuukautta ja uusi purkkikin hamstrattu kylppäriin voin edelleen kertoa olevani enemmän kuin tyytyväinen. Eihän mikään ikinä ihmeitä tee, mutta jo ensimmäisistä pesuista saakka olin tyytyväinen puhtauden tunteeseen kasvoilla ilman ihon kiristelyä ja super iso plussa tulee tuosta silmämeikin poistamisesta! Noin 2 viikon säännöllisen (aamuin illoin) käytön jälkeen aloin huomaamaan eroa ihon kunnossa. Ei finnejä tai muita epäpuhtauksia koko yli 2 kk käytön aikana.

Harvoin innostun mistään ihonhoito-sarjasta niin että halajaisin sarjan useampia tuotteita vaikka yksi tuntuisikin toimivalta. Tai ylipäätä innostun paria käyttökertaa enemmän mistään tuoteesta näin paljon.  Kolmisen viikkoa sitten ostin kuitenkin Clear it up kiiltoa kontroloivan kasvoveden. Pyörisin kaupassa hetken etsien samaa pinkkiä kuin geelipesun puteli oli ja koin ahaa-elämyksen tajutessani että pullohan on sininen… Toivottavasti ketään ei naureskellut mut pyörimistä ja hyörimistä valvontakameroista. Olen ollut tyytyväinen myös sarjan kasvoveteen, joka tukee ja tehostaa mielestäni geelipesun tuloksia. Ihoni jää entistäkin mattapintaisemmaksi ja kirkkaammaksi.

Clear it up syväpuhdistava geelipesu ja kiiltoa kontroloiva kasvovesi molemmat ovat käytössäni aamuin  illoin ja sopivat hyvin minun epäpuhtauksista kärsivälle sekaiholleni. Sarjaan kuuluu vielä kiiltoa kontroloiva kosteusvoide, spot delete ja syväpuhdistava kuoriva geelipesu. Mahdollisesti kokeiluun pääsee vielä kosteusvoide ja kuoriva geelipesu. Hieman vain epäilyttää voiko tämä täydellisyys ja toimivuus jatkua muissakin Clear it up tuotteissa?

                                
Kuva lumene.com sivustolta lainattu.

IMG_20141119_163735

Helppo raskaus

Raskauden alussa kärsisin pahoinvoinnista ja oksensin useasti päivässä päivittäin. Pientä helpotusta toi 3 viikon kesäloma, joka suurimmaksi osaksi meni tuulettimen edessä pimennetyssä kämpässä lepäillen. Pahimpien helteiden aikana kävin muutaman kerran nesteytyksessäkin tervetskeskuksen päivystyksessä. Kamalin pahoinvointi taisi loppua siinä raskausviikon 15 kohdalla. Myös väsymys painoi ja unentarve kasvoi huomattavasti alku raskauden ajaksi. Muita ”oireita” olivat kiinnittymiskivut ja kohdun laajenemisen aiheuttamat pienet nipistykset.

Toinen kolmannes sujui mukavasti. Olin energinen ja jaksoin puuhailla kuten ennen raskauttakin. Maha alkoi kasvamaan, mutta muuten olo oli täysin normaali fyysisesti. Innostuneena ostelin vauvalle vaatteita ja etsisin kaikkea tietoa. Tieto toi mukana pelkoa, joten rajoitin innokkaan googlailun neuvolasta saatuihin vihkoihin ja oppaisiin.

Vaikka raskausviikkoja on vielä edessä puhun jo kuitenkin loppuraskaudesta. Muutaman kerran olen kärsinyt päänsärystä, joka oli ihan uusi juttu. Kuulun nimittäin niihin onnekkaisiin, jotka eivät ole tulleet läheisiksi tutuiksi sen vaivan kanssa ikinä. RV 25 ja risat selkäkivut alkoivat vaivaamaan väliaikaisesti, mutta niihn helpotusta toi säännölliset kävelylenkit ja nukkuminen tyyny polvien välissä. Toinen kivulias vaivani ovat/olivat liitoskivut, jotka pahimmillaan lähes estivät ylös nousemisen esim sängystä tai sohvalta ja kävely tuntui tuskaiselta. Tällä hetkellä ainakin liitoskivut ovat vain satunnaisina päivinä ja hetkinä. Ja tottakai se paljon puhuttu vessassa ravaaminen on alkanut. Yöunet, lenkit ja kauppareissut keskeytyvät aikaista useammin ja vaativat hieman suunnittelua.

Kun lukee listaa raskauden mahdollisista oireista voi vain todeta että olen päässyt helpolla! Vielä ei ainakaan ole tullut sellaista oloa että ”ompa tää kamalaa” (hetkellisiä maltin menettämisiä laskematta) tai ”ei enään koskaan uudestaan”. Henkisesti kyllä ollut raskasta ja pelottavaa, mutta myös tosi opettavaista aikaa. Olen oppinut itsestäni uusia asioita ja puolia sekä avartamaan ajatuksiani ja rajojani.

Louboutin_Decollete-440x474

Mistä mä unelmoin?

Varmaan kaikille on tuttujuttu etenkin kouluajoilta unelmakartat? Siis ne kun kivän väriliselle paperille kerätään kuvia ja sanoja/lauseita omista unelmista. Mä oon aina ollu iha hulluna niihin ja tehnykki niitä vaikka kuinka monet yläasteella ja amiksessa sekä nuorempana ihan vaan kavereiden luona (jep, jollain kavereille oli kotona aina erivärisiä pähveja, koristelutusseja ja liimaa!!) Ja noi unelmakartat onki mun askartelutaitojen huipentuma…

Unelmakartat saivat sisältää niitä syvällisempiä  ja isoja unelmia sekä niitä pinnallisia kuten Cristian Louboutin korkokenkiä. Kautta aikojen mun kartat on sisältänyt söpöjä kuvia vauvoista sekä onnellisisia otoksia pariskunnista eli kokonaisuudessaan olen aina haaveillut oman perheen perustamisesta ja siitä tavallisesta perhe-elämästä. Ekan kerran mun muistin mukaan unelma oman perheen perustamisesta kävi mielessä ala-asteella kun olin äidin ja siskon kanssa katsomassa näytelmää Ronja ja ryövärintytär ja päätin että saan tytön, jonka nimeksi tulee Ronja. Noh, Ronjaa ei meidän tyttärestä ole tulossa, mutta muuten olen ison askelen lähempänä unelmani toteutumista. Ja se jos mikä tuntuu ihan älyttömän ihanalta, mutta myös uskomattomalta ja jännältä!

Tämän lisäksi diipimpiin haaveisiin tietysti kuuluu pitkä ja onnellinen elämä minulle ja kaikille läheisilleni (mieluusti myös monelle muulleekkin), joka sisältääkin niin paljon asioita että veisi varmasti tilaa 100 postauksen verran! Mutta tulen vielä purkamaan myöhemmin erillisessä postauksessa mitä onnellinen elämä minulle tarkoittaa. Seuraava unelma on mun päässä tosi selkeä, mutta jotenkin hankala kirjoittaa selkeästi. Toivon että löytäisin tavan toteuttaa ja ilmaista itseäni paremmin. Pitäisi varmasti olla helppoa, mutta kun tapoja on niin monia ja olen sen verran ”ailahteleva”- tyyppi etten vielä ole löytänyt sitä itselleni oikeaa. Tällä hetkellä ainakin blogin kirjoittaminen auttaa itseeni tutustumisessa ja antaa paikan tehdä ja kertoa aisioista joista pidän.

 Niitä pinnallisia haaveitakin on vaikka kuinka pitkäksi listaksi, mutta suurin niistä on varmasti tyytyväisyys omaan vartaloon ja sen eteen töiden teko. Vaikka on ihanaa että masussa kasvaa se oma pienin ja rakkain ihminen odotan että saan vartaloni takaisin ja pääsen sitä työstämään. Vielä pinnallisempia unelmia on tietysti täydellinen vaatevarasto (unelma, joka ei varmasti ikinä täysin toteudu!), itseä täysin miellyttävä sisustus, koira, pidemmät hiukset, kalorittomat sipsit yms…..

                                                      

marsu_72388_2_jpg

Pienen budjetin tonnikalapasta

Opiskeluaikoina opittu pienenbudjetin tonnikalapasta on edelleen yksi leppari arkisapuskoista. Mun innostus ruuanlaittoa kohtaan on aika vaihtelevaa ja kausittaista. Joskus innostun kokeilemaan jatkuvasti uusia ja aikaa vieviä reseptejä kun taas seuraavassa hetkessä riittää että mahan saa täyteen. Joku voisi myös kuvailla muo nirsoksi vaikka itse käytänkin mielummin valikoiva maku-termiä, joten mun ruuat ei sisällä mitään erikoisia aineksia ikinä.

Tämä tonnikalapasta on kuitenkin helppo, nopea ja maistuva. Lisäksi sitä saa helposti tehtyä isommankin määrän, jolloin ei tarvitse heti seuraavana päivänä taas häärätä keittiössä. 
Tarvitset:
2 purkkia tonnikalaa
n. 4 dl makaroonia
1 tölkki (n. 500g) tomaattimursaa
1 sipuli
1 rasia valkosipulituorejuustoa
Keitä makaroonit ja pilko sekä kuullota sipuli. Lisää (kaada keittovesi pois) makaroonien joukkoon sipuli, tomaattimurska, tonnikala ja tuorejuusto ja sekoita. Sekoita ja anna hautua hetki. 
 
Mikä on sun arki- ja luksusruoka vinkki?

Perhevuode vs. Pinnasänky

Olen miettinyt omaa kantaani pinnasänky vs. perhevuode-aiheeseen. Se että vauva nukkuisi meidän välissä sängyssä tuntuu vieraalta ajatukselta. Haluaisin että lapsi oppii alusta saakka nukahtamaan omaan pinnikseensä vaikka sitten aamulla siirtyisikin meidän viereen vielä köllöttelemään.

Mielestäni vuode on kuitensin ensisijaisesti meidän vanhempien paikka ja mahdollisuus edes nukkuessa olla kahden ja vierekkäin. Uskon myös meidän molempien V:n kanssa nukkuvan paremmin kun yöllä ei tarvitse pikkuista varoa, etenkin itse saatan nukkua hyvinkin levottomasti. Ja kolmas merkittävä syy pinnasängyn kannattamiselle alusta saakka on se ettei sitten tarvitse myöhemmin lapsen ollessa vanhempi opettaa nukahtamaan omaan sänkyyn kun on jo tottunut vanhempien kanssa nukkumaan.

Moni kannattaa perhevuodetta yösyöttöjen helpottamisen vuoksi, mutta itse olen nopeasti nukahtavaa sorttia ja uskon nukahtavni uudestaan vaikka sängystä itse nousisinkin. Vaikka tämän hetkinen ajatus on että lapsi nukkuu pinnasängyssä toimitaan tietysti sitten meille parhaiten toimivalla tavalla. Uskon että ainakin kokeillaan unipussin käyttöä, jonka pitäisi rauhoittaa ja tuoda turvallisuuden tunnetta. En usko että meidän lapsi kokee oloaan yhtään vähemmän rakastetuksi vaikka nukkuisikin omassa pinnasängyssään.

Kumpi mielestäsi parempi perhevuode vai pinnasänky?

Äitiyspakkaus

Eilen tuli vietettyä ”laatuaikaa” Kelan sivulla mm. täyttämässä hakemusta äitiyspakkauksen saamiseksi. Lykkäsin pakkauksen hakemista ihan viime tinkaan ihan puhtaasta laiskuudesta. Kelan sivut olivat minulle opiskeluaikoina ihan täyttä hepreaa, joten yllätyin kuinka selkeää ja helppoa paketin tilaaminen oli!

Äitiyspakkauksen kaikki tuotteet vuonna 2014

Mahdollisuus oli siis valita rahallisen äitiysavustuksen (140 euroa) ja äitiyspakkauksen välillä. Itselle oli alusta saakka selvää että haluan ehdottomasti tuon pakkauksen ja onneksi myös V oli samaa mieltä kanssani. Pakkaus sisältää niin paljon asioita joita kuitenkin täytyisi ostaa, joten mukava saada ne tuossa paketissa. Lisäksi pakkaus sisältää yllätyksekseni aika paljon vaatteita, joille varmasti on käyttöä.

                                         Kylpypyyhe yms.

Ainakin kuvan perusteella voin jo sanoa pitäväni ulkohaalarista ja kevyt toppapuvusta. Myös apina makuupussi ja lakanat ovat omaa makuani sekä vaaleammat vaatteet. Jotenkin vierastan pakkauksessa hallitsevaa oranssia ja vihreää, mutta varmasti nekin tulevat olemaan kovassa käytössä kun sotkeminen ruuan kanssa alkaa! Koska meidän Pikku Muru saapuu mailmaan talvis aikaan on jo pienempikin haalari ostettu valmiiksi kun monelta kuulin äitiyspaketin haalarin olevan aika isoa kokoa vastasyntyneelle. Vuode laatikko jää varmasti käyttöön vauvan muistolaatikkona, johon sitten kerätään muistoja koko lapsuusajalta.

Ulkohaalarisetti Kevyt toppapuku

Peitemakuupussi Vuodelaatikko

Kyllä saa olla tyytyväinen että meillä Suomessa on oikeus ja mahdollisuus tälläiseen pakettiin/avustukseen. Esikoista odottaessa hankintoja on kuitenkin paljon, joten kukkarokin kiittää tälläisestä mahdollisuudesta.  Nyt vaan odotellaan että paketti pääsisi kotiin saakka tutkittavaksi!

Paketin tilanneet: Kauanko teillä kesti hakemisesta saada paketti kotiin ja mitä piditte sisällöstä?

large1

loppu juoruilulle

Jokainen on varmasti kokenut sen arvostelen katseen, jonka katseen luoja kuvittelee jäämättä huomaamatta tai mahdollisesti jopa haluaa loukkaavan sinua. Joskus se on pitkä katse päästä varpaisiin, joskus pikainen halveksiva vilkaisu, joka satuttaa pitkääkin katsetta enemmän. Tai kuullut puoli tutun ihmisen antavan muille sinusta luonne analyysiä tuntematta tai tietämättä mitään sinusta, elämästäsi ja valinnoistasi. Jokainen on myös varmasti jossain määrin itsekkin tehnyt tätä, joko tahallaan tai tarkoittamatta.

Etenkin me tytöt ja naiset tunnutaan osaavan tämä erityisen hyvin ja koetaan oikeudeksemme arvostella muita suoraan tai seläntakana. Mikä siinä juoruilussa niin viehättää? En väitä olevani itse mikään pyhimys, mutta pyrin jälleen olemaan hieman parempi ja tehdä muutosta tapoihini. Turha tuhlata omaa aikaa ja vaivata päätä miettimällä miten muut ihmiset omat asiansa hoitavat. Ja haastan muutkin tarkkailemaan omia tapojaan, josko niistä löytyisi jotain muutettavaa kuitenkin.

Oma blogini on niin pienissä kengissä etten itse ole kokenut tämän vuoksi mitään nettikiusaamista, mutta hirvittää ihan miten isompien bloggareiden kimppuun käydään kommenttipoksissa ja asiaa jatko puidaan vielä lisää eri keskustelupalstoilla. Miten me aikuiset ihmiset osataankin käyttäytyä näin huonosti ja tietämättämme varmasti annetaan todella ”hyvää” esimerkkiä nuoremmille juoruilioille.

                                     Your happiness. ?.
                                                    weheartit.com

IMG_20140812_064431

raskaus ajan pukeutuminen

Vauvamasun kasvaessa ja vartalon muutenkin muuttuessa kriiseilin paljon itseni hyväksymisen ja pukeutumisen kanssa. Omat vaatteet (hyvin istuvat farkut ja tyköistuvat yläosat) eivät sopineet ja tuntuivat epämukavilta sekä näyttivät naurettavilta. Raskaudesta huolimatta haluan puketua kauniisti ja oman tyylini mukaisesti. Hirveästi en ole viitsinyt ostaa äitiysvaatteita niiden lyhyen käyttöajan vuoksi ja suurin osa väreistä ja kuoseista (jep vispipuuroa ja glitteriä) eivät todellakaan miellyttäneet. Uskon että moni muukin etenkin ensi odottaja kamppailee tämän asian kanssa, joten tein alle hieman listaa omista vinkeistä ja ostoksistani.
Avoimet villatakit ovat olleet syksyn pelastus. Niitä löytyi kaapista jo valmiina, mutta mutama uusikin on kaupasta löytänyt tiensä kaappiini. Tyylikäs, mukava ja lämmin villatakki, joka on sopiva mahan kasvusta huolimatta on helppo yhdistää useisiin asuihin ja tilausuuksiin. 
Joustavat tricoopaidat. Löysin sopivimmat H&M:ltä tavallista kokoani yhtä isompana. Paidat joustavat helposti ja mukavasti vatsan yli antamatta inhottavaa teltta vaikutelmaa.  Esim mustalla, valkoisella ja raidallisella paidalla saa jo usean eri asun ja ovat alle 10 euron hinnallaan pieni panostus.
Huivit sopivat hyvin syksyyn ja piristävät muuten hyvin perus asua helposti. Sama pätee koruihin. 
– Ostin äitiysfarkut sinisinä ja mustina. Olen niin farkku-tyyppiä etten voisi kuvitella kulkevani legginseillä jatkuvasti montaa kuukautta. 
Oloasu kotiin. Iltoja on tullut vietettyä aikaisempaa enemmän kotona, joten aikaisempien biletoppien lailla kiva huppari+kollari yhdistelmä ovat iltojen käytetyin asu nykyään. 
-Lisäksi ostin alkusyksystä turkisliivin ja joustavan neulemekon. Molemmat ovat toimivia vaatteita raskaudesta huolimatta ja tuovat hieman särmää muuten arkiseen farkku+tricoopaita+neule yhdistelmiin.

DSC_0009

Hyvä Aviomies

Nyt tulee tämän blogin ensimmäinen kirja-arvostelu. Tykkään lukemisesta ja luen paljon. Joskus on hieman hiljaisempia hetkiä, mutta saadessani käsiin hyvän kirjan kannan sitä joka paikkaan. Makkarin, olkkarin ja keittiö välin lisäksi kirja kulkee myös laukussa siltä varalta että jossain joutuu odottelemaan. Tiedän että kirjoja voi lainata kirjastosta tai nykyään jopa ladata mm. tablettiin, mutta itse hankin kirjat kirjakaupasta ja kotiutan kotiin hyllylle. Hyvä kirja tulee luettua useampaan otteeseen, viihdyttää ja antaa omille ajatuksille tauon, joten on hintansa arvoinen. Plus pokkarit myydään usein kauniissa kansissa, joten tuo kivasti väriä muuten suosimaani neutraaliin sisustukseen.

Minulle ja siskolleni luettiin paljon ollessamme pienia ja iltasatu oli ehdoton rutiini. Halusin kuulla Tuhkimon niin monesti että osasin kirjan ulkoa ennen kuin oppisin sen itse lukemaan. Turun Mikaelin kirjaston heppakirjat olen lukenut varmasti kaikki ja Härkämäen kirjastosta kannettiiin pyöräillen niin isoja kirja lasteja kuin vain pyörän päälle sai pakattua. Ylä-asteellakin tunnit isin kanssa kirjastossa siskon harjoitusten ainaka olivat luksusta. Mutta palataan nyt siihen kirja-arvosteluun ennen kuin alan muistelemaan jokaista kirjakerhoa johon kuuluin mm. Sisters Clubi!

Liane Moriarty
Hyvä Aviomies

Cecilia on kolmen lapsen äiti,John-Paulin vaimo ja Tupperware-myyjä, joka elää onnellista ja hallittua elämää. Kun Cecilia löytää rakkaan aviomiehensä kirjoittaman kirjeen järkkyy hänen täydellinen mailmansa. Kielloista huolimatta Cecilia päättää lukea kirjeen, josta paljastuu kamala salaisuus.Kiltin  John Paulin salaisuus on niin suuri ja kauhea ettei Cecilia tiedä mitä tehdä.

Tess muuttaa Liam poikansa kanssa äitinsä luokse selvittämään tulevaisuuttaan. Mitä kuuluu tehdä kun aviomies ja paras ystävä rakastuvat ja haluavat olla yhdessä. Tess pohtii suhdettaan, miettii miten kertoa asiasta pojalleen ja tapailee kouluaikaista poikaystäväänsä Connoria.

Rachel on pian eläkkeelle jäävä koulun kanslisti, jonka tytär on murhattu vuosia sitten. Rachel uskoo koulun liikunnanopettajan Connorin olevan tyttärensä murhaaja.

Kolmen naisen elämä on muuttunut hetkessä tavallisesta ja mukavasta traagiseksi. Kirjassa käsitellään onnistuneesti ihmissuhteita jokaisen naisen näkökulmasta. Harvoin tykkään että kirjassa on useampi päähenkilö, jonka näkökulmasta tarinaa kerrotaan, mutta tässä se toimii ja tuo mukavaa vaihtelevuutta ilman sekaista lopputulosta. Ceciliaan, Tessiin ja Racheliin on heidän tavallisuudessaan helppo samaistua ja juoni etenee nopeasti käsitellen samalla ihmissuhteita. Niin paljon vaihtoehtoja ja mahdollisia seurauksia. Tarina on samanaikaisesti jännittävä, surullinen ja hauska, joka koukutti ainakin minut. Hyvä Aviomies oli Liane Moriartyn kirjoissa ensimmäinen, mutta ei varmasti viimeinen, jonka luin.