Tämä blogi on osa iPana Äitiys-palvelua

vauva

Teutonian yhdistelmävaunut

, Ei kommentteja

Yksi isoimmista ja kalliimmista varusteita joita vauvan tullessa täytyy hankkia on varmasti monella vaunut. Vaunujen ostoa voisi melkein verrata autokauppojen tekoon: värejä, malleja, merkkejä, myyjiä, hintaluokkia ja mielipiteitä jokaisen puolesta sekä vastaan löytyy! Selvää oli että meille tulisi yhdistelmävaunut, jotka myöhemmin saa muunnettua rattaiksi. Seuraava toivomus koski renkaita. Halusin renkaat joiden kanssa lenkkeily reippaammassakin vauhdissa onnistuisi tasaisesti ja sujuvasti. Pienet rimpularenkaat olivat ehdoton ei. Kolmantena mietitytti hinta. Uudet ovat aika kalliit vaikka niitä suunnittelisi useammankin lapsen käytettäväksi. Netissä selailtiin vaihtoehtoja ja kokemuksia merkeistä, mutta kuten aikaisemmin sanoin mielipiteitä kaikkiin oli aika tasaisesti puolesta ja vastaan.

IMG_0086

Loppuen lopuksi meidän yhdistelmävaunut löytyivät tori.fi-sivustolta kahden pojan (ja huolellisten vanhempien) käytön jäljiltä. Teutonia merkkiset vaunut olivat aikaisemmasta käytöstä huolimatta kuin uudet. Kaikki osat toimivat ilman nitinää ja natinaa, kankaat ulkoa ja sisältä olivat puhtaita, lisäosat kuten sadesuoja olivat tallessa siististi ja renkaat olivat kokeneet todella vähäistä kulutusta. Lyhyen testauksen perusteella vaunut tuntuivat tukevilta ja tasaisesti kulkevilta.

Muita mukavia plussia meidän kärryissä on:

  • kapeus, helpottaa kulkemista mm. kaupoissa ja julkisissa
  • isot eturenkaat
  • säätö mahdollisuus työntöaisan korkeudessa ja työntö puolessa
  • kevyt ja helposti nostettava koppa, joka myös tilava
  • pelkistetty yksivärinen materiaali (harmaa)

IMG_0083

Alkuun meidän taiteilu vaunujen taittelussa, kokoamisessa ja eri vipujen opettelussa on varmasti koomista ja hidasta, mutta eiköhän sitä tässäkin asiassa opi tekemällä. Innolla odotellaan jo vaunulenkkejä ja ulkoilua perheenä.

 

Sairaalakassi

, , Ei kommentteja

Sairaalakassin pakkaaminen on tärkeä osa synnytykseen ja sairaalaan lähtöön valmistautuessa. Vaikka viimeiset tavarat kassiin pakkaisi lähtiessä helpottaa ja nopeuttaa se lähtöä.  Kassi suositellaan pakkaamaan muutamia viikkoja ennen laskettua-aikaa. Mukaan voi pakata pakollisten tavaroiden lisäksi myös omaa ja isän/tukihenkilön oloa helpottavia juttuja kuten evästä ja ajanvietettä. Kannattaa kuitenkin pakata muistaen ettei sairaalassa joudu olemaan pitkää aikaa, vauva on pääosassa ja tilaa isoille matkalaukuille ei ole. Lisäksi myös arvoesineistä huolehtiminen voi helposti unohtua ihastellessa uutta perheenjäsentä. Perhevalmennuksesta saimme neuvolan henkilökunnan kokoaman listan, jonka itse koen hyväksi ja kattavaksi.

Synnytykseen:

  • neuvolakortti
  • kamera
  • isälle/tukihenkilöle evästä ja mukavat vaihtovaatteet (joiden likaantuminen ei haittaa)

Hygienista huolehtiminen:

  • hammasharja ja tahna,
  • pesuaineet ja deodorantti
  • harja, ponnarit, mahdollinen kosmetiikka esim huulirasva ja kasvovoide
  • yösiteitä
  • liivisuojuksia

Omia vaatteita:

  • vaihto alusvaatteita (imetysliivit)
  • mukavat puhtaat vaatteet kotiin lähtöä varten
  • Vuodeosastolle:
  • kännykkä ja laturi
  • suihkukengät
  • ajanvietettä: evästä, musiikkia, luettavaa, muistiinpanovälineet

Vauvalle:

  • vaatteet kotiin lähtöä varten
  • turvakaukalo (tuodaan vasta kotiin lähtiessä)
  • tutti, puklurätti, vaippa (eivät lukeneet listassa, mutta haluan silti nuo varoiksi mukaan)

Sairaaloista löytyy paljon apuvälineitä kivunlievitykseen, mutta jos synnytystä varten haluaa oman rentoutuslevyn tai muuta musiikkia kannattaa se muistaa pakata mukaan. Itse jätän levyt yms. musiikkilaitteet suosiolla pakkaamatta, koska en koe saavani apua (päinvastoin) rauhoittavista rentoutustarinoista tai musiikeista. Jos jotain unohdan pakata luotan pärjääväni ilman taikka V:n tuovan myöhemmin.

Toivottavasti listasta on hyötyä muillekkin. Kommentoikaa mitä itse pakkasitte, koitte turhaksi tai tarpeelliseksi?

 

 

Meidän joulu

, , , , Ei kommentteja

Hiljaisuus blogissa ei johdu aikaisesta perheen lisäyksestä vaan joulun tuomasta kiirestä ja laiskotuksesta. Meidän joulu meni rennoissa merkeissä ja hieman reissatessa. Aattoaamuna syötiin V:n kanssa kotona riisipuuroa ja aloiteltiin päivä rauhallisesti lastenohjelmia katsellen sekä vaihdettiin lahjat. Lahjoista päätellen olenkin ollut todella kiltti tänä vuona (tai sitten lahjojen antaja oli todella todella kiltti). Sain ostoslistalla olleen sähköhammasharjan ja Canonin minijärkkärin yhteiseksi V:n kanssa. Molempien käyttöä on tullut jo harjoiteltua ja hyviksi on todettu! Kameraan palaan uudestaan kun se on hieman tutumpi. Aamuun kivaa plussaa toi onnistunut riisipuuro, jota tein itse ensimmäistä kertaa ja ainoa miinuksena oli Joulupukki ja noitarumpu-ohjelman puuttuminen.

IMG_0002

Jouluaaton vietto jatkui V:n vanhempienluona. Nautittiin kävelylenkistä lumisissa maisemissa, syötiin liikaa ja saunottiin. Joulupöydässä oli tuttujen jouluruokien lisäksi myös itselleni uusia herkkuja, mutta jälkkäri yllätti iloisesti. Vaniliajätskiä ja hedelmäsalaattia! Mielestäni paras mahdollinen raikas herkku raskaan ruokailun jälkeen, onneksi tämä on kuulemman jo muodostunut perinteeksi, joten sitä on luvassa myös ensi jouluna! Illemmalla siirryttiin vielä syömään ja höpöttelemään lisää minun vanhempieni luokse. Loppuilta vietettiin väsyneinä ja onnellisina kahdestaan kotona. Hurjaa ajatella että ensi jouluna emme olekkaan enään kahden!

IMG_0003

Joulupäivänä reissaaminen jatkui kummitätini luokse, jonne sukulaisia äitini puolella kerääntyi kahvittelemaan. Kummitätini oli taas panostanut tarjottavissa, tunnelmassa ja joululahjoissa. Pieniä ja ihania yksityiskohtia: pienet joulukellot sidottuina glögikuppeihin, lapsille omat pienet piparkakkumökit, takkatuli ja ihanat omaperäisevät lahjapussit runoilla varustettuina. Tuollaista luovuutta tilaisin heti itsellenikin edes pienen määrän jos mahdollista! Liian suklaan, kolmen jouluaterian ja mukavien muistojen jälkeen on hyvä odotella ensi joulua.

IMG_0005

Masuasukki keräsi myös aikamoisen lahjasaaliin vaatekaappiinsa ja on juhlistanut sitä potkimalla ja pyörimällä mahassa paljon sekä kovaa. Päivittelen viimeistään huomenna neuvolakuulumisia sekä valmistautumista synnytykseen. Toivottavasti kaikilla on joulu mennyt mukavasti:)

Raskausviikko 36 ja kuulumiset

, , , Ei kommentteja

Tänään raskausviikkoja on kertynyt tasan 36 ja laskettuaika häämöttää jo kuukauden päässä. Muuten täällä on jakseltu hyvin, mutta sunnuntaina koin yhden elämäni pelottavammista hetkistä. Vauvan liikkeet olivat jo lauantaina olleet vähäisiä, mutta uskoin sen johtuvan lähes koko yön valvomisesta. Sunnuntaina en kuitenkaan liikkeitä tuntenut ollenkaan ja iltapäivällä hieman ennen viittä lähdettiin V:n kanssa käymään Tyksin äitiyspolilla. Matka tuntui kestävän ikuisuuden ja päässä pyöri vain ajatus lapsemme menettämisestä. Onneksi pelosta huolimatta V pystyi omalla rauhallisuudellaan rauhoittumaan minuakin hieman. En pysty edes kuvailemaan kauhun, pelon, surun ja epätoivoin tunteita joita kävin läpi.

Äitiyspolilla ystävällinen hoitaja vei meidät välittömästi huoneeseen, jossa mahani ympärille kytkettiin laite mittaamaan vauvan sydämmenlyöntejä ja sykettä. Sydänäänet saatiin kuulumaan heti ja helpotus iski välittömästi kun kuulin jo tutuiksi tulleet lyönnit. Hetken vain itkin onnesta ja hymyiltiin V:n kanssa toisillemme helpottuneina. Lääkäri tutki vielä masuasukin ultraäänilaitteella ja totesi meidän pienokaisen liikkuvan oikein iloisesti. Tämän hetkiseksi painoarvioksi saatiin 2900 grammaa.

IMG_20141012_171849

Tänään aamulla käväisin neuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksessa. Lääkäri arvioi alatie synnytyksen onnistuvan ja kaikki muukin oli kunnossa. Vauva on oikeassa asennossa siis pää alaspäin ja laskeutunut jo selkeästi alemmas odottelemaan h-hetkeä, joka toivottavasti koittaa vasta ensi vuoden puolella.

IMG_20141012_174835

Sunnuntain (turhan) säikähdystä lukuunottamatta kaikki on siis täällä hyvin. Viikkoa olen viettänyt vanhempien ja sisarusten lomaillessa etelän lämmössä vanhempien luona koiran vahtina.  Päivät ovat kuluneet ulkoillen, sarjoja katsellen, saunojen ja vauvan vaatteita pestessä.

IMG_20141012_174632

 

Äitiyspaketti

, Ei kommentteja

Valinta äitiysavustuksen ottamisena äitiyspakettina 140 euron rahallisen avustuksen sijaan oli helppo tehdä.  Monelta olin kuullut paljon positiivisia kokemuksia pakkauksesta etenkin ensimmäisen lapsen kohdalla. Ja meille ainakin kaikki vauvatavara on tervetullutta ja tarpeellista. Ilmoitus paketin saapumisesta postiin tuli noin viikon kuluttua Kelan päätöksestä ja samana iltanahan se piti vielä kotiin hakea. Suomessa avustukseen on mahdollisuus jokaisella Suomessa asuvalla tai Suomen sosiaaliturvanpiirin kuuluvalla raskaana olevalla äidillä tai adoptiovanhemmalla. Tärkeää on muistaa hakea avustusta liitteiden kera viimeistään 2 kk ennen laskettua aikaa.

DSC00813

Malttamattomana odottelin V:tä kotiin, jotta päästiin yhdessä pakettia avaamaan ja tutkimaan. Molemmat taisimme yllättyä paketin isosta koosta ja tavaran määrästä, jopa minä vaikka olinkin puoli vahingossa hieman paketin sisältöön ennestään tutustunut! Kestovaippaa lukuun ottamatta koko paketin sisältö miellytti ja pääsee varmasti käyttöön, jopa ne hieman retrohenkisemmätkin vaatteet. Omia lemppareita paketista oli ehdottomasti pienet söpöt sukat ja lapaset, makuupussi apinakuviolla, pussilakana, kevyt toppapuku ja villasekoitehaalari.  Kuulin että puku ja haalari ovat molemmat aika reilun kokoisia (70cm), joten meidän talvivauvalle on ostettu ensimmäiseksi talveksi jo valmiiksi pienempi kevyt toppapuku.

DSC00816          DSC00819

Laatikko, jossa tekstiilit ja muut tuotteet tulevat on tarkoitettu myös vuodelaatikoksi. Vuodelaatikko on pinnasänkyä pienempi, joten voi ahtaassa kohdussa asustaneelle vauvalle tuntua alkuun turvallisemmalta. Viime aikoina mediassa on epäilty vuodelaatikon turvallisuutta ja terveyshaittoja, mutta itse ainakin luotan siihen ettei sitä vuodelaatikoksi suositeltaisi mikäli aiheuttaisi haittaa vauvalle. Toinen mielestäni kiva käyttötapa laatikolle on säästää se muistolaatikkona, johon vuosien varrelta säästetään lapsen synttärikortteja, piirustuksia ja muutamia pieniä vaatteita yms… En tiedä kuinka yleinen tapa tuo muistolaatikko käytöntö on, mutta itse niin pienempänä kuin suurempanakin olen pitänyt oman muistolaatikon tutkimisesta.

 

 

Maha asukin liikkeeet

, Ei kommentteja

Vauvan liikkeet masussa on yksi niistä raskauden ihmeistä, jotka yllättivät minut. En osannut kuvitella miltä ne tuntuisi enkä todellakaan osannut ajatella kuinka merkityksellisiä ja tärkeitä niistä minulle tulisi. Viikkojen vieriessä eteenpäin ovat liikkeet vain vahvistuneet ja tulleet tutummiksi, mutta joka kerralla ne ovat yhtä ihmeellisiä ja ihania. Ne korvaavat kaikki selkäkivut sekä muut vaivat.

Kevyet töytäisyt ovat muuttuneet kovemmiksi ja säännöllisiksi liikkeiksi ja myllerrykseksi. Aamupäivisin masussa liikuskellaan, potkitaan ja huiskitaan käsillä. Iltapäivisin potkiminen jatkuu. Illalla myllerrys ja muut liikkeet ovat vahvimmillaan. Tunne iltaisin on aika hurja ja ajoittain hieman epämukava. Nukkumaan eli maaten mennessä vielä pyöritään hetkisen ja vaihdellen toinen meistä nukahtaa ensin. Silloin tällöin herään öisin vauvan liikkumiseen, mutta useimmiten nukahdan heti uudestaan.

Myllerryksen ja liikkumisen lisäksi nyt uutena tuntemuksena on tullut maha asukin hikka.  Joka siis kertoo keuhkojen kehottymisestä ja on täysin normaalia sekä toivottuakin. Yllätyin kyllä miten selkeästi sen tunnisti hikaksi näin ensiodottakin, joka ei ollut aikaisemmin osannut edes odottaa vauvan hikkailun aloitusta.

Harjoitussupisteluita on täällä tunnettu jonkin verran. Ensimmäiset tuntuivat siltä kuin olisi vatsalihaksia jännittänyt ja neuvolasa kuulin tämän olevan jo sitä harjoitussupistelua. Nykyään harjoitussupistelut ovat vahvempia ja pakottavat usein hetkeksi pysähtymään.Vatsa muuttuu kovaksi ja kiristyy. Supistukset tuntuvat hieman epämiellyttäviltä, mutta menevät nopeasti ohi kun malttaa pysähtyä hetkeksi. Tähän mennessä ne ovat aina liittyneet fyysiseen rasitukseen kuten kävelyyn tai siivoukseen.

Tosi vaikea kuvailla tuntemuksia selkeästi, mutta ensi hetkistä saakka ne ovat tuntuneet oikeilta ja luonnollisilta vaikka uusia asioita ovatkin. Yksinkertaisuudessaan liikkeet tuntuvat juuri niin ihmeellisiltä kuin voi jos mahassa kasvaa pieni ihminen. ♥

 

Perhevuode vs. Pinnasänky

, Ei kommentteja

Olen miettinyt omaa kantaani pinnasänky vs. perhevuode-aiheeseen. Se että vauva nukkuisi meidän välissä sängyssä tuntuu vieraalta ajatukselta. Haluaisin että lapsi oppii alusta saakka nukahtamaan omaan pinnikseensä vaikka sitten aamulla siirtyisikin meidän viereen vielä köllöttelemään.

Mielestäni vuode on kuitensin ensisijaisesti meidän vanhempien paikka ja mahdollisuus edes nukkuessa olla kahden ja vierekkäin. Uskon myös meidän molempien V:n kanssa nukkuvan paremmin kun yöllä ei tarvitse pikkuista varoa, etenkin itse saatan nukkua hyvinkin levottomasti. Ja kolmas merkittävä syy pinnasängyn kannattamiselle alusta saakka on se ettei sitten tarvitse myöhemmin lapsen ollessa vanhempi opettaa nukahtamaan omaan sänkyyn kun on jo tottunut vanhempien kanssa nukkumaan.

Moni kannattaa perhevuodetta yösyöttöjen helpottamisen vuoksi, mutta itse olen nopeasti nukahtavaa sorttia ja uskon nukahtavni uudestaan vaikka sängystä itse nousisinkin. Vaikka tämän hetkinen ajatus on että lapsi nukkuu pinnasängyssä toimitaan tietysti sitten meille parhaiten toimivalla tavalla. Uskon että ainakin kokeillaan unipussin käyttöä, jonka pitäisi rauhoittaa ja tuoda turvallisuuden tunnetta. En usko että meidän lapsi kokee oloaan yhtään vähemmän rakastetuksi vaikka nukkuisikin omassa pinnasängyssään.

Kumpi mielestäsi parempi perhevuode vai pinnasänky?

IMG_20141106_134406

if you can dream it you can do it★

, , Ei kommentteja

Eilen käytiin kahvittelemassa mun kummisedän ja hänen perheensä luona ja saatiin pinnasänky. Taas yksi askel vamistautumista otettu tulevaan. Kahvitellessamme lapsia tuli ja meni, ohessa pyydettiin lupia menoihin ja pidettiin loppu viikon aikataulutuksesta huolta: kerhoista, harrastuksista ja isompien lasten läksyistä.  4 lasta ja kaksi innokasta bokseria takasi että hiljaista ja tylsää talossa ei ole. Saatiin hyviä neuvoja, kannustusta ja se pinnasänky.  Oli ihana kuulla kun kummisetä ja hänen vaimonsa ylistivät lasten hankkimista nuorena. Juuri tuollaisesta vauhdikkaasta perhe-elämästä mäkin haaveilen.

Sänky on vielä eteisessä palasin ja koska V ei luota mun Puuha Pete taitoihin niin paljon että antaisi mun yksinä koota sänkyä olen tyytynyt selailemaan Pinterestiä tunti tolkulla. Mahtava inspiksen haku paikka asiaan kuin asiaan! Nyt on pää ja tabletin kuvakansio niin paljon täynnä ideoita ja tässä tarvittaisiin jo kokonainen huone lapselle tai vaikka useammallekkin. Katsotaan millainen vauvanurkkaus saadaan aikaiseksi! Jos asia olisi musta vain kiinni olisi seinä jo mielipiteen vaihtuessa maalattu muutamaankin otteseen…  Olisikin aivan mun tyylistä maalata seinä kirkkaan pinkiksi ja tulla kotiin pienen poika vauvan kanssa, onneksi V on hieman maltillisempi.

Kuvitellaan kuitenkin odottavamme tyttöä, joten pientä tyttömäisyyttä nurkkaukseen haluaisin vaikka sitten tekstiilien muodossa. Toisaalta hauskat eläimet sukupuoli neutraaleimmissa väreissä hymyilyttävät. Seinälle tai hyllylle haluaisin kuitenkin sisustuskirjaimista vauvan nimen tai koristellumman ensimmäisen kirjaimen. Sekä muutamia pieniä tauluja hauskoilla kuvilla ja teksteillä. Pari pehmolelua käyttöä odottamaan, mobiili ja pari suloista yksityiskohtaa. Tavallisesti tykkään neutraaleista väreistä, mutta vauvan kehityksen vuoksi haluan tarjota värikkäitä ja äänellisiä virikkeitä.

Kuvakollaasit koottut Pinterest kuvista.

meidän äiti on parempi ku teijän äiti

, , Ei kommentteja

Maailma on täynnä mahtavia roolimalleja äitiydestä, mutta oma äitini on se paras äiti ja mahtava esimerkki siitä millaiseksi äidiksi toivon itse kasvavani! Toki on asioita joista ollaan eri mieltä, mutta mielipiteisiin ja omiin tapoihin on meidän perheessä ollut oikeus ja niihin on jopa kannustettu.

Sääntöjä ja rajoja on ollut (teinin mielestä liikaakin), mutta aina on ehdoitta rakastettu virheistä huolimatta. Anteeksi on annettu ja pyydetty. Olen saanut vanhemmat,  jotka myös itse myöntävät virheensä ja pyytävät anteeksi, jota näin kasvettua arvostan enemmän ja enemmän.

Äitini jaksaa edelleen jääräpäisyydestäni huolimatta huolehtia hyvin voinnistani vaikka se välillä vaatiikin jankuttamista ja ärsyyntyneiden vastaväitteiden kuntelua. Hyvänä esimerkkinä riittävän iso ulkotakki, joka menisi nykyisen kokoni huomioidenkin kiinni. Näkemättä edes takkia olin päättänyt sen olevan huono ja turha äidin useista tarjouksista huolimatta.  Kun vihdoin ja viimein lupasin sen ottaa (ajatellen pääseväni helpommalla laittamalla vain sen omaan kaappiin) ja kappas vaan kysessäähän oli siisti musta ulkoilutakki, joka on jo monella lenkillä antanut kaivattua lämpöä. Takki ei mennyt kaappiin, mutta sen sijaan kaivoin kaapista hieman nöyryyttä ja kiitin äitiäni, joka nauraen lupasi jankuttaa jatkossakin…

Toivon että myös minusta tulee äiti, joka jaksaa huolehtia jatkuvasti lapsestaan jopa hänen ollessaan jo 20 v. Äiti, joka antaa mahdollisuuden tehdä omat virheet, antaa anteeksi ja on valmis kuuntelemaan murheet. Äiti, joka auttaa ja kannustaa. Äiti, joka toteuttaa rajoja ja rakkautta-sanontaa yhtä hyvin kuin oma rakas äitini.

Tälläisen roolimallin ollessa mukana minun ja lapseni elämässä uskon onnistuvani elämäni tärkeimmässä tehtävässä! Kiitos äiti kaikesta tuesta ja rakkaudestam tiedän että sinusta tulee lapselleni paras mahdollinen mummi♥

received_m_mid_1413997262572_29a00cdd31f91fc276_0

5. neuvolakäynti

, , Ei kommentteja

Viimeistä viikkoa monista onnellisista hetkistä huolimatta on varjostanut suru ja pelko. Tunne ettei kaikki ole hyvin. Pikku Muru on jo pidemmän aikaa ilahduttanut, herättänyt ja valvottanut kovilla potkuillaan, mutta sitten ne hiipuivat ja loppuivat.  Tunsin liikkeitä ja myllerrystä, muttta en jo tutuksi tulleita napakoita potkuja. Olin jo varma että olen menettämässä jotain korvaamatonta. V:n rauhoittelusta huolimatta itkin aamupalapöydässä,  suihkussa ja nukkumaan mennessä. Jos nukuin näin pahoja unia ja olin väsynyt. Vihdoin koitti tiistai ja 5. neuvolakäynti, itkin tutkimuspöydällä.  Onnesta. Tutut vahvat sydänäänet kuuluivat selkeästi ja kuulin vauvan vain kääntyneen potkimaan ”sisälle” päin. Mittausten mukaan meidän vauva kasvaa täysin odotusten mukaisesti. Kaikki hyvin.  Pahoittelut sille opiskelijalle, joka pääsi todistamaan parkumistani…

Perus mittausten, sydänäänien ja kuulumisten kyselyn jälkeen sain hieman selvyyttä mitä perhevalmennus tarkoittaa. Omassa päässä kun oli mielikuva amerikkalaisista leffoista joissa konttaillaan lattialla huutamassa ja kiljumassa synnytystä leikkien. Perhevalmennuksessa saisin vastauksia synnytyksestä ja erillaisista kivunlievityksistä ja neuvoja sairaalalaukun pakkaamiseen sekä vastasyntyneen hoitoon.

Olen varmasti jokaisen neuvolakäynti-postauksen loppuun kirjoittanut kuinka tyytyväinen olen neuvolatätiimme, mutta taas haluan sitä mainostaa. Niin paljon odottamista on helpottanut mieluisat käynnit neuvolassa ja joka kertainen ystävällinen vastaanottto ilman enakkoluuloja esim. nuoresta iästä.

1 2 3