Äsken vielä tappelin tekniikkaa vastaan hermot lähes riekaleina, mutta nyt on taas helppo hymyillä kun yhden napin painalluksella ongelma ratkesi. Piti vaan löytää se oikea nappi, huomennavarmaan tuskailen taas mitä jännniä asetuksia sain kameraan etsiessäni sitä kyseistä nappia, joka muokkaa kuvan koon blogiin sopivaksi.
Tänne on vihdoin saapuneet lämpimät ilmat ja fiilis alkaa olla kesäinen. Eilen ja tänään on vietetty toisistaan aika erillaista kesäpäivää. Keskiviikko iltapäivä vierähti kävellessä Turun jokirannassa ja tänään auringosta nautittiin vanhempieni terassilla. Yllätyin täysin miten pirteästi Kiira jaksoi koko päivän touhuta vilttinsä päällä. Meidän muutenkin tyytyväinen tyttö oli tänään erityisen hyvällä ja nauravaisella tuulella. Kyllä raikas ulkoilma tekee hyvää ja siitä päästäänkin nauttimaan oikein kunnolla ensiviikolla muissa maisemissa.
Lähdetään sunnuntai ja maanantain välisenä yönä ajamaan kohti pohjoista. Pysähdytään mammani luona Oulussa ja siitä jatketaan vielä matkaa vähän Isosyötteelle jossa meitä odottaa vuokrattu mökki! Jännää mennä ihan vieraiseen paikkaan ja maisemiin. Tullaan varmasti ulkoilemaan ja grillaamaan paljon sekä ainakin yritetään veneillä ja kalastaa. Toivottavasti uskallan myös heittää talviturkin menemään ja nähdään poroja.
Täytyy myöntää että innostuksen lisäksi jännittää, paljon! Suurinta jännitystä aiheuttaa Kiiran jaksaminen pitkään autossa sekä hänen nukkuminen vieraassa paikassa… Mutta jollei koita, ei voita★ Mitään valmisteluita ei olla muutamien varusteiden hankinnan lisäksi tehty, joten tälläinen listaihminen on varmasti aika hukassa sunnuntaina! Saa nähdä miten saadaan kaikki mahtumaan ja mitä kaikkea unohtuu. Taidan kuitenkin unohtaa nyt liian spontaaniuden ja alkaa kirjoittamaan listoja reissua varten. Pyrin reissun aikana olemaan somessa mahdollisimman vähän, mutta ajastan blogiin pari postausta valmiiksi. Ihanaa ja kesäistä viikonloppua.
Ihan alkuun, toivottavasti kaikki vanhatkin lukijat löytävät nimen vaihdoksesta huolimatta ja tervetuloa kaikille uusille♥ Odottamassa viittasi mielestäni liikaa raskausaikaan ja odottamiseen, mutta enään täällä ei todellakaan odotella vaan eletään hetkessä. Vielä kerran tervetuloa! Blogissa seurataan meidän kolmi henkisen perheen arkea ja kehitystä, sekä pieniä palasia äidin turhamaisista kiinnostuksen kohteista. Tämä on minun Mamalandia.
Tässä postauksessa keskitytään lyhyesti ja ytimekkäästi juurikin tuohon turhamaiseen puoleen. Vauvan tullessa aika ja myös kiinnostus ajan käyttämisestä omaan kauneuden hoitoon vähentyi. Tai ehkä kiinnostus ei vähentynyt vaan aloin vaatimaan toivottuja tuloksia helposti ja nopeasti. Aamu alkaa vaipan vaihdolla eikä 10 eri naamatökötillä. Illalla pehmeä, viileä ja hiljainen sänky rentouttaa enemmän kuin monen tunnin kasvojen puunaus. Seuraavaksi esittelyssä kolme helppoa, nopeaa ja kaunistavaa tuotetta!
Batiste kuiva shampoo: pika pelastus likaisille ja läsähtäneille hiuksille. Pari minuuttia ja kauppaan kehtaa mennä ilman iso leiristä hellehattua. Tää on varmasti muille ihan tuttu juttu, mutta uskokaa tai älkää koitin kuiva shampoota ekaa kertaa kuukaisi sitten. Ensimmäinen purkki oli Herbinan, mutta kaikkien suosittelemaa Batistea oli pakko päästä testaamaan. Suosittelen!
Baby Oil: kosteuttaa ihon todella tehokkaasti. Muo ärsyttää älyttömästi ajatus että laukku olisi täynnä rasvoja joita täytyy läträtä kaupan kassallakin, jotta ne toimisi. Haluan että iho ihan oikeasti voi hyvin yhden päivittäisen rasvauksen avulla. Levitän baby oilia koko vartaloon suihkussa märälle iholle, jolloin se imeytyy huippu nopeasti ja iho tuntuu heti pehmoiselta.
Pirkan Argan puhdistusvaahto: jep luitte oikein, Pirkka. En olisi tätä tietoisesti valinnut, mutta sattumalta kiiressä tarttui kaipassa käteen. Kotona huomasin merkin ja kirosin menikö huima 5 euroa täysin hukkaan. Ei mennnyt. Ensimmäinen kasvojen puhdistusaine, joka puhdistaa kerran pesulla meikatutkin kasvot täydellisesti. Myös silmämeikin. Purkki lupaa lyhyesti puhdistaa kasvot, sen lisäksi se kirkastaa ihoa, kosteuttaa sopivasti ja ennaltaehkäisee epäpuhtauksia. Toisin kun ne huomattavasti kalliimmat tuotteet, jotka lupaavat tuon kaiken ja paljon muuta.
Noilla kolmella tuotteella pidän ulkonäköni (edes vähän) freesinä päivittäin kiireisenkin arjen keskellä. Päästä varpaisiin kauneudenhoito näillä viel yhtensä noin 5 min. Seuraavassa kauneuspostauksessa esittelen pidemmän kaavan mukaisen hemmottelun.
Kerro kommenttiboksiin oma pika kaunistaja tuotteesi!
4 kuukauden iän kunniaksi täällä on alettu maistelemaan soseita. Koska yöunet ovat meillä sujuneet niin hyvin ajattelin tämän olevan meidän kompastuskivi. Olen kuullut että soseisiin totuttelu voi olla todella vaikeaakin ja jopa turhauttavaa yrittäää löytää ruokia, jotka maistuisivat edes vähän. Mutta tähän mennessä meillä on alkanut hyvin. Ensimmäinen maistainen meillä oli kurkku. Päätettiin antaa kurkku maiskuteltavaksi ihan spontaanisti vieraillessamme Kiiran isovanhemmilla. Kurkkua ihmeteltiin hetki ennenkuin kuin Kiira ymmärsi että sitähän voisi imeskellä ja hyvinhän se maistui, vaikkei sillä maha täyttynytkään. Ensimmäinen sose oli mangopiltti ja toinen itsetehty porkkanasose. Tällä viikolla lisästtiin porkkanan joukkoon myös perunaa. Ideana meillä on ollut antaa viikon välein uutta ruokaa.
Liputan itsetehtyjen soseiden puolesta niiden helpouden ja halpuuden vuoksi. En ole perehtynyt tarkemmin pilttien sisältöön, mutta vähän epäilyttää niiden pitkät päivämäärät. Neuvolassa tosin sanottiin valmis pilttien olevan ihan okei! Olen tehnyt kerralla viikon annoksen ja pakastanut yhden päivän kokoisiin annoksiin.
Maistelu on tosiaan alkanut hyvin ja käytössä olevia ruokia syödään ihan mielellään. Sotkuistahan se on kun ihan vielä ruuan nieleminen ei ole hallussa. Maidon lisäksi päivän aikana meillä syödään sosetta noin kaksi kertaa ja pikkuhiljaa lisätään sosekertoja. Seuraavaksi maistellaan varmaan bataattia ja banskua!
Milloin ja millä ja miten teidän soseilu on alkanut?
Myöhästyneet onnittelut kaikille äideille ja tuleville äideille. Muistakaa että vaikka äitien ja isien päivää vietetään vain kerran vuodessa on äitiys ja isyys arvokasta työtä jokainen päivä. Ei pidä odottaa vuotta että ensi kerran kiittää itseään, kumppaniaan tai omia vanhempia huolen pidosta ja horjumattomasta rakkaudesta lasta kohtaan! Osta itsellesi jo ensi kuussa uudet äitienpäivä ruusut tai kerro vanhemmillesi arvostavasi heidän tekojaan.
Me äiditkin olemme vain ihmisiä. Teemme virheitä, olemme väsyneitä, emme muista kaikkien lastenlaulujen sanoja ja joskus kirosanakin lipsahtaa ketun sijasta potkaistaessa varpaat imuriin jonka itse jätimme leviäksi. Hyvän äidin ei tarvitse tehdä supertekoja päivittäin, vain joskus.
Joskus tunnen syyllisyyttä siitä kuinka paljon nautin hiljaisista päiväuni hetkistä tai virkistyn lenkkeilystä ilman vaunuja. Joskus täytyy saada omaa aikaa ja saada molemmat kädet ja koko huomio omiin asioihin. Se ei silti huononna minua. Paino hartioilta keveni merkittävästi tämän oivallettuani ja myönnettyäni ensin Villelle ja nyt teille. Hyvää äitienpäivää vielä kerran jokaiselle äidille, joka joskus polttaa ruuan pohjaaan, ei silitä kaikkia pyykkejä tai selaa muotiblogeja vauvankasvatus oppaiden sijaan!
Eilen meillä oli Kiiran kanssa ensimmäinen kerhopäivä Kiira nukkahti päikkäreille sopivasti puolilta päivin ja iltapäivästä suunnattiin kerhoon Raision seurakuntatalolle Kullannuput-ryhmään. Kullannuput on Raision seurakunnan järjestämä kerho alle 1 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmille.
Kerho alkoi rukouksella ja alkulaululla johon lapset saivat osallistua helistimiä heiluttaen, joka muutamalla eksyi välitttömästi suuhun. Isommat lapset osasivat jo taitavasti soittaa ja tanssia mukana, mutta Kiira keskittyi muiden touhujen seurailuun, Joka kerralla kerhossa on jotain suunniteltua ohjelmaa tai aihe leikin ja vapaan keskustelun lisäksi. Tällä kertaa ohjelmana oli äitienpäiväkorttien askartelua. Jokainen lapsi sai painaa käden tai jalan kuvan pahvista leikattuun paitaan. Me oltiin painettu jo sunnuntaina kotona jalan kuvia, joten päätin yrittää käden painamistä tällä kertaa. Muutaman yrityksen ja maalisen äidin ja lapsen jälkeen saatiin jopa kättä muistuttavia tuloksia!
Olen vähän jännittänyt kerhoon menemistä ja siksi sinne mentiin vasta nyt. Puolitoista tuntia kului kuitenkin nopeasti ja meillä taisi molemmilla olla mukavaa. Kiira jutteli ja hymyili muille vauvoille ja minä pääsin tutustumaan muihin äiteihin. Harmi että kerhoa on ennen kesätaukoa enään vain kaksi kertaa, mutta osallistutaan myös silloin ja jatketaan syksyllä.
Arkimeikkini on vaihdellut vuosien mittaan laidasta laitaan. On meikattu pandasilmät, pakkeloitu naama 10 cm paksulla matte mousse kerroksella ja menty aurinkopuuterin käytöllä äärimmäisyyksiin. Joskus kotoa ei myöskään postia haettu ilman puolen tunnin kasvojen maalausta. Eikä tietysti unohdeta valkoisia rajauksia ja pieniä mokia peitepuikon kanssa. Edelleen meikit ja meikkaaminen kuuluu lähes jokaiseen arkipäivään, mutta pysyttelen aika neutraalilla alueella värien ja määrän suhteen sekä pidän täysin meikittömiäkin päiviä. Iho kiittää erityisesti näistä meikkivapaista päivistä ja voi hyvin huollellisen kasvojenhoidon ansiosta.
Aikaisempaan verrattuna (todistusaineistoa en nyt jaa, onneksi) meikki saa nykyään olla siis hillitty ja siisti. Meikin täytyy valmistua lyhyessä ajassa ja pysyä päivän riennoissa mukana. Nyt avaan teille hieman meikkipussini sisältöä, josta olen kaiken tarpeettoman pistänyt kiertoon tai poistoon.
Ensimmäisenä rivistä löytyy siveltimet puuterille, meikkivoiteelle ja poskipunalle sekä aurinkopuuterille. Ylärivi alkaa Baby Lips huulirasvalla, jota löytyy muutamassakin eri värissä. Antaa väriä ja hoitaa oikeasti! Huulirasvan vieressä on Maybellinen Fit Me poskipuna ja Rimmelin luomiväripaletti. Pyöreät kotelot ovat Rimmelin aurikonpuuteri ja Lumenen Natural Code puuteri. Hintalaatu-suhde ihan mahtava. Meikkivoiteena toimii Lumenen Matt Control meikkivoide joka syrjäytti hinnallaan ja peittävyydellään aikaisemmin käytetyn Inglotin meikkivoiteen. Kulmat piirrän Lumenen Blueberry kulmakynällä, joka on ihanan pehmeää ja silti pysyy paikoillaan. Ripsiin sutaisen vaihdellen Oriflamen ja Maybellinen ripsivärejä.
Yllä oleva meikki on juurikin se lähes jokapäiväinen meikki. Iholla on meikkivoide ja puuteri. Poskiin on levitetty poskiluulle aurinkopuuteria, joka on häivytetty poskipäille pienellä määrällä poskipunaa. Ala- ja yläluomelle olen piirtänyt pehmeän rajauksen samalla kulmakynällä jolla piirrän kulmatkin. Ripsiin on sipaistu kaksi kerrosta Maybellinen ripsiväriä. Huulet olen vain hoitanut sinisellä Bepanthenilla.
Nyt vuorossa ensimmäinen postaus meidän päivästä aamusta iltaan. Tai itseasiassä edellisestä illasta seuraavaan iltaan, koska nukkumaan meno ja yö vaikuttavat tietysti paljon päivän fiilikseen. Esittelyssä on meidän tavallinen arkipäivä jolloin Ville tekee yövuoroa.
22:50 Vaihdan tytölle vaipan ja yöppärit. Tyttö syö viimeisen kerran ennen yöunia. Useimmiten nukutetaan tyttö meidän sängyssä vieressä ollen ja hänen nukahdettuaan nostetaan omaan sänkyyn. Tänään tyttö nukahtaa kesken syömisen ja siirrän hänet suoraan omaan sänkyyn. Käyn itse suihkussa ja teen omat iltatoimet.
00:00 Menen itsekkin sänkyyn, mutta selailen vielä nettiä ja viestittelen Villen kanssa joka lähti aikaisemmin illalla yöksi töihin.
00:30 Sammutan valot ja alan itsekkin nukkumaan.
04:45 Tyttö herää ja ilmoittaa nälästä. Syötän ja otan pikkuisen viereeni nukkumaan. Nukahdetaan molemmat nopeasi uudestaan.Tämä yö on yksi harvoista kun hän herää syömään ennen aamua.
07:15 Ville tulee töistä. Syötän tytön ja nukutaan vielä kaikki.
08:30 Noustaan tytön kanssa ja vaihdetaan vaippa, tehdään aamupesut sekä puetaan päivävaatteet. Aamut aloitetaan aina toiminnalla valoisassa huoneessa paljon höpötellen. Pikku muru ei ilmoita vielä nälästä, joten syön oman aamupalani ensin.
09:00 Syötän tytön ja jutellaan leikkimatolla sekä ihmetellään hymynaamaa. Tyttö on hieman levoton ja masu hieman sattuu, joten rauhoittelen häntä sylissä kantaen kunnes hän nukahtaa ja siirrän hänet sitteriin.
10:00 Järjestelen asuntoa, jotta iltapäivälle jää enään vain imurointi ja moppaus. Mulla on tapana siivota maanantaisin sekä perjantaisin ja torstaina pesen pyykkikorin tyhjäksi. Tällä kertaa kuitenkin siivous siirtyi tiistaille maanantain kiireiden vuoksi.
11:30 Ville herää ja höpötellää sekä halaillaan sängyllä koko perheen voimin. Tyttö syö aamun kolmannen kerran ja maidon joukkoon on sekoitettu 5 tippaa D-vitamiinia.
12:30 Syön lounaan ja Ville aamupalan, jonka jälkeen lähdetään ulos vaunulenkille. Lämpöiset ilmat ja aurinko piristää ihan älyttömästi!
15:05 Ystäväni tulee kylään ja kahvitellaan koko porukalla eilen tehdyn Pinaatti-fetapiirakan äärellä. Piiras pala toimii hyvin välipalana. Ystäväni kyläilyn aikana tyttö on Villen sylissä, joka syöttää tytön.
17:40 Ville lähtee töihin ja on tällä kertaa reissussa reilu vuorokauden ajan. Tiedän jo oven käydessä että viimeistään nukkumaan mennessä mulla iskee ikävä, nukun aina Villen poissa ollessa huonommin. Alan siivoamaan tyttö sylissä ja välillä leikkimatolla mun touhuja ihmetellen. Mietin miltä tytöstä vanhempana tuntuu isän yövuorot ja huolehdin jo etukäteen omiakin mahdollisia yövuoroja tulevaisuudessa. Ajatus meidän pikkutytöstä vieraiden ihmisten hoidossa pelottaa.
18:30 Syön ruuan. Meidän ruuat on tosi yksinkertaisia, paistetaan kanaa/kalaa/jauhelihaa useammaksi päiväksi, jota syödään salaatin/kasvisten ja raejuuston kanssa. Tästä Villen on helppo tehdä eväät töihin ja mä saan sapuskan lautaselle nopeasti vaikka nälkä iskisi kiireenkin keskellä.
19:00 Höpöttelen ja laulelen tytölle, joka maikoilee leikkimatolla välillä hymyillen ja vastaillen kiljahdellen mun jutuille. Hassua miten luontevasti juttelen ”yksinäni” päivän ojjelmasta, tapahtumista, sisustusideoista, haaveilen tulevaisuudesta yms…
19:45 Tyttö syö jälleen ja siirryn sohvalle vauva sylissä katselemaan telkkua. Sovin Facebookissa huomiselle ohjelmaa: käynti vanhalla työpaikalla ja kauppareissu äidin kanssa.
21:20 Pikkuinen syö ja nukahtaa syliin.
22:00 Siirrän tytön sohvalla viereeni sitteriin ja menen tekemään iltapalaksi smoothien. Tyttö nukkuu niin rauhallisesti että menen suihkuun ja ehdin tehdä rauhassa ihanan kasvohoidon. Nämä omat hiljaiset hetket ovat välillä ihan luksusta!
23:00 Tyttö nukkuu vielä, mutta herää kun alan vaihtamaan vaippaa ja yövaatteita. Tyttö syö tänään viimeisen kerran ja makoillaan sängyssä yhdessä. Pikku muru pitää murina ääntä ja huiskii käsillään 10 minuuttia kunnes nukahtaa ja siirrän hänet omaan sänkyyn jatkamaan yöunia. Menen itse vielä olohuoneeseen aloittelemaan muutamaa blogi postausta ja selailen lemppari blogini läpi.
01:15 Lähetän Villelle hyvän yön toivotukset ja rauhoitun nukkumaan.
Löysin jo aikaa sitten pehmeän ihon saamiseksi vastauksen keittiön kaapista, tarkemmin sanottuna kahvinpuruista.Pieni määrä kahvinpuruja sekaisin rasvan tai suihkugeelin/kasvojen puhdistusgeelin kanssa muodostaa todella tehokkaan kuorinta-aineen. Tällä seoksella olen kuorinut vartalon ja kasvojen ihon. Kaupan aineet ovat mielestäni liian hellävaraisia ja sisältävät liian vähän kuorintarakeita. Kahvi+suihkugeeli yhdistelmä antaa heti pehmeän ihon ja kuorii jalanpohjista pahimmatkin kovettumat.
Tällä kertaa keksin sekoittaa kahvinpurujen joukkoon oliiviöljyä ja rakastuin lopputulokseen heti. Ihosta tuli super pehmeä ja kosteutettu! Kuorin kahvin ja oliiviöljyn yhdistelmällä kasvotkin. Jos kasvojen iho on kovin rasvainen kannattaa öljyä käyttää vain vartalolle. Omalle sekaiholleni oliiviöljy sopi hyvin, mutta ei kaivannut enää erillistä rasvaamista. Pikku pakkasten kuivattama iho kiitti! Vartalolle levitin vielä Espanjasta tuliaisiksia saatua kookosrasvaa.
Itse syyllistyn helposti siihen että viikosta toiseen pyörii ne samat arkiruuat ja spessu sapuskana toimii tortillat. Kummassakaan ei ole mitään vikaa, mutta joskus vaihtelu virkistää. Etenkin joulun jälkeen teki mieli jotain arjesta poikkeavaa ja todella ei-jouluista. Joulun jälkeen meillä onkin herkuteltu mm. Kanasalaatilla ja Jauheliha Munakasrullalla, jonka ohjeen löytää alempaa. Ohje on sekoitus kotikokki.fi-sivuston ja isän neuvoista.
Tulen vielä myöhemmin postaamaan vuoden 2015 lupauksista ja tavoitteista, mutta voin paljastaa että yksi koskee ruuanlaittoa. Otan tavoitteeksi tehdä kerran viikossa jotain itselleni uutta ruokaa. Ruoka voi olla tuttu,mutta vieras itse tehtynä, täysin vieras ruoka tai vanhan ohjeen uudistamisen tuotos. En laske haasteeseen mukaan vauvansoseita, mutta aika simppeleitä ohjeita on siis tulossa näillä masterchef-taidoilla.
Munakasrulla:
5kpl munia
5dl maitoa
1,5dl hiivaleipäjauhoja
1tl suolaa
1rkl öljyä
Jauhelihatäyte:
300g naudan jauhelihaa
2kpl sipulia
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 paprika
100g ruohosipuli tuorejuustoa
mustapippuria ja sitruunapippuria
Sekoita kaikki munakasrullan aineet ja paista n. 30min 200 asteessa leivinpaperilla vuoratulla uunivuualla. Pohjan paistuessa uunissa valmista täyte. Paiste jauheliha ja kuutioidut sipulit. Lisää joukkoon pieneksi pilkotut tomaatit ja paprika, tuorejuusto ja mausta. Kippaa pohja uudelle leivinpaperille jäähtymään. Kaada täytteet päälle ja rullaa niin että taitoskohta tulee alas. Halutessasi voit kuorruttaa rullan vielä juustolla. Itse viipaloin mozzarellajuustoa rullan päälle. Paista uunissa n. 10 min.
Helposti muokattava ohje esim ruuaksi tai illanistuaisiin tarjoiltavaksi.Meillä tätä syötiin porkkanaraasteen,valkosipulipatongin ja tzatzikin kanssa.
Tänään raskausviikkoja on kertynyt tasan 36 ja laskettuaika häämöttää jo kuukauden päässä. Muuten täällä on jakseltu hyvin, mutta sunnuntaina koin yhden elämäni pelottavammista hetkistä. Vauvan liikkeet olivat jo lauantaina olleet vähäisiä, mutta uskoin sen johtuvan lähes koko yön valvomisesta. Sunnuntaina en kuitenkaan liikkeitä tuntenut ollenkaan ja iltapäivällä hieman ennen viittä lähdettiin V:n kanssa käymään Tyksin äitiyspolilla. Matka tuntui kestävän ikuisuuden ja päässä pyöri vain ajatus lapsemme menettämisestä. Onneksi pelosta huolimatta V pystyi omalla rauhallisuudellaan rauhoittumaan minuakin hieman. En pysty edes kuvailemaan kauhun, pelon, surun ja epätoivoin tunteita joita kävin läpi.
Äitiyspolilla ystävällinen hoitaja vei meidät välittömästi huoneeseen, jossa mahani ympärille kytkettiin laite mittaamaan vauvan sydämmenlyöntejä ja sykettä. Sydänäänet saatiin kuulumaan heti ja helpotus iski välittömästi kun kuulin jo tutuiksi tulleet lyönnit. Hetken vain itkin onnesta ja hymyiltiin V:n kanssa toisillemme helpottuneina. Lääkäri tutki vielä masuasukin ultraäänilaitteella ja totesi meidän pienokaisen liikkuvan oikein iloisesti. Tämän hetkiseksi painoarvioksi saatiin 2900 grammaa.
Tänään aamulla käväisin neuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksessa. Lääkäri arvioi alatie synnytyksen onnistuvan ja kaikki muukin oli kunnossa. Vauva on oikeassa asennossa siis pää alaspäin ja laskeutunut jo selkeästi alemmas odottelemaan h-hetkeä, joka toivottavasti koittaa vasta ensi vuoden puolella.
Sunnuntain (turhan) säikähdystä lukuunottamatta kaikki on siis täällä hyvin. Viikkoa olen viettänyt vanhempien ja sisarusten lomaillessa etelän lämmössä vanhempien luona koiran vahtina. Päivät ovat kuluneet ulkoillen, sarjoja katsellen, saunojen ja vauvan vaatteita pestessä.
