Nam Nam

4 kuukauden iän kunniaksi täällä on alettu maistelemaan soseita. Koska yöunet ovat meillä sujuneet niin hyvin ajattelin tämän olevan meidän kompastuskivi.  Olen kuullut että soseisiin totuttelu voi olla todella vaikeaakin ja jopa turhauttavaa yrittäää löytää ruokia, jotka maistuisivat edes vähän. Mutta tähän mennessä meillä on alkanut hyvin.  Ensimmäinen maistainen meillä oli kurkku. Päätettiin antaa kurkku maiskuteltavaksi ihan spontaanisti vieraillessamme Kiiran isovanhemmilla. Kurkkua ihmeteltiin hetki ennenkuin kuin Kiira ymmärsi että sitähän voisi imeskellä ja hyvinhän se maistui, vaikkei sillä maha täyttynytkään. Ensimmäinen sose oli mangopiltti ja toinen itsetehty porkkanasose. Tällä viikolla lisästtiin porkkanan joukkoon myös perunaa. Ideana meillä on ollut antaa viikon välein uutta ruokaa.

Liputan itsetehtyjen soseiden puolesta niiden helpouden ja halpuuden vuoksi. En ole perehtynyt tarkemmin pilttien sisältöön, mutta vähän epäilyttää niiden pitkät päivämäärät. Neuvolassa tosin sanottiin valmis pilttien olevan ihan okei!  Olen tehnyt kerralla viikon annoksen ja pakastanut yhden päivän kokoisiin annoksiin.

IMG_1051

Maistelu on tosiaan alkanut hyvin ja käytössä olevia ruokia syödään ihan mielellään. Sotkuistahan se on kun ihan vielä ruuan nieleminen ei ole hallussa. Maidon lisäksi päivän aikana meillä syödään sosetta noin kaksi kertaa ja pikkuhiljaa lisätään sosekertoja. Seuraavaksi maistellaan varmaan bataattia ja banskua!

Milloin ja millä  ja miten teidän soseilu on alkanut?

Rento ote vai tiukat rutiinit?

Äitejä, isiä ja kasvatustapoja on erillaisia. Osa haluaa hanskata arjen tiukoilla rutiineilla ja joku hieman rennommalla otteella. Muttamyös vauvoja ja lapsia on erillaisia kuten aikuisiakin ihmisiä. Aina ei vanhempien ennalta suunniteltu toimintatapa olekkaan se joka toimii juuri oman lapsen kanssa. Vaikka lapsi mielletään jonkin teorian mukaan ”tyhjäksi tauluksi”, jota ensin vanhemmat kehittävät ja myöhemmin ympäristö,  kokemukset ja lapsi itse, on miellestäni tärkeää kuunnella vauvan omaa tahtoa.

IMG_0994

Jotkut vauvat haluavat yöunille jo alkuillasta, jotkut myöhemmin. Monissa vauvan rytmiä käsittelevissä artikkeleissa mainotetaan tarkkoja aikoja ja rutiineja. Allekirjoitan itse ohjeen hieman kevennetysti. Kannatan rutiineja sekä aikatauluja ja uskon niiden tuovan vauvalle turvaa ja apua päivän kulun hahmottamiseen, mutta mielestäni ei ole tarpeellista pelata minuutti aikataululla. Toki joillekkin se sopii ja varmasti meilläkin pelin henki muuttuu kun Kiira menee päivähoitoon ja samalla omakin arki muuttuu hektisemmäksi.

Kiira nukkuu päivän aikana keskimäärin kolmet päiväunet, jotka kestävät puolesta tunnista kahteen tuntiin. Kiira ei laiteta päikkäreille tiettyyn kello aikaan tai herätetä tietyn ajan kuluttua vaan kuunnellaan lasta ja hänen tarpeitaan. Yöunille Kiira menee tällä hetkellä klo 21:30-23 riippuen päivän touhuista, päiväunista ja ruokailuista.

IMG_0995

Tekstin tarkoitus oli kertoaa meidän tavoista kuitenkin tuomitsematta muiden tapoja.  Olisi mielenkiintoista kuulla kommmentein mitä mieltä muut on ja miten teillä noudatetaan päivärytmiä?

Pitkästä aikaa

Viime postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi! Pieni tauko venähtikin suunniteltua pidemmäksi kun aika tuntuu kuluvan niin nopeasti (ja parhaat päivänsä nähnyt tietokone toimii niin hitaasti). Joskus täytyy ottaa jopa omiin harrastuksiin etäisyyttä,  jotta jaksaa innostua. Mutta täällä ollaan taas ja tarkoitus olisi pysyäkkin.

IMG_0955

Nyt asiaan eli meidän kuulumisiin. Kiira kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Hetki sitten vielä leluja vain katseltiin ja leikkimatolla vain pötköteltiin,  mutta nyt leluihin tartutaan, heilutellaan ja vähän maistellaankin. Käsiä ja jalkoja heilutellaan ja kurotellaan kohti korkeuksia. Vielä ei olla käännytty itse mahalleen, mutta sen verran kovasti liikutaan että eiköhän pian ole senkin aika!

Täällä on ilmat lämmenneet ihanasti ja aurinko jaksaa paistaa jo useampina päivinä, joten ihan ymmärrettävää että tekee mieli ulkoillakkin enemmän. Kiira on päättänyt ryhtyä jo niin isoksi tytöksi että vaunuista on täytynyt ottaa koppa pois, jotta hänet saa hieman pystympään asentoon.

Kiira nukkuu parhaillaan päivän toisia päikkäreitä ja taidan itsekkin mennä hieman keräämään voimia. Mukavaa viikko kaikille!

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille 365 kertaa!

Myöhästyneet onnittelut kaikille äideille ja tuleville äideille. Muistakaa että vaikka äitien ja isien päivää vietetään vain kerran vuodessa on äitiys ja isyys arvokasta työtä jokainen päivä. Ei pidä odottaa vuotta että ensi kerran kiittää itseään, kumppaniaan tai omia vanhempia huolen pidosta ja horjumattomasta rakkaudesta lasta kohtaan! Osta itsellesi jo ensi kuussa uudet äitienpäivä ruusut tai kerro vanhemmillesi arvostavasi heidän tekojaan.

kiira-6

Me äiditkin olemme vain ihmisiä. Teemme virheitä, olemme väsyneitä, emme muista kaikkien lastenlaulujen sanoja ja joskus kirosanakin lipsahtaa ketun sijasta potkaistaessa varpaat imuriin jonka itse jätimme leviäksi.  Hyvän äidin ei tarvitse tehdä supertekoja päivittäin, vain joskus.

IMG_0947

Joskus tunnen syyllisyyttä siitä kuinka paljon nautin hiljaisista päiväuni hetkistä tai virkistyn lenkkeilystä ilman vaunuja. Joskus täytyy saada omaa aikaa ja saada molemmat kädet ja koko huomio omiin asioihin. Se ei silti huononna minua. Paino hartioilta keveni merkittävästi tämän oivallettuani ja myönnettyäni ensin Villelle ja nyt teille. Hyvää äitienpäivää vielä kerran jokaiselle äidille, joka joskus polttaa ruuan pohjaaan, ei silitä kaikkia pyykkejä tai selaa muotiblogeja vauvankasvatus oppaiden sijaan!

Superdieetti

Maanantaina alkoi se jota olen jo useamman viikon odottanut! Nimittäin fitfrmin 6 viikon Superdieetti. Kuuden viikon ajan noudatan fitfarmin suunnittelemaa ruoka- ja liikuntaohjelmaa. Valmennuksen sisällöstä en saa kertoa enempää, mutta mitään rakettitiedettä se ei ole. Tarkkojen ohjeiden noudattaminen on vain se juttu joka toimii minulla parhaiten. 

Liikunta ohjelma sisältää aerobista liikunta ja lihaskuntotreenejä. Salin lisäksi treenejä on mahdollista suorittaa myös kotona. Ruokailu on tarkkaa punnitsemista, mutta nälkä ei ole päässyt yllättämään ensimmäisten kahden päivän aikana. Vaikka Superdieetti nettivalmennus on jo alkanut on siihen mahdollisuus silti osallistua vielä 17.5 mennessä, joten jos yhtään asia mietityttää kannattaa käydä tutustumassa valmennukseen fitfarmin nettisivuilla. 

Maanantaina olin salilla hieman hukassa uuden ohjelman kanssa, mutta tiistaina treeni sujui jo paremmin. Tavoitteeni on noudattaa ohjeita pilkun tarkkaa ja saavuttaa mahdollisimman hyvät tulokset. Kerron vähän matkan varreltakin miten sujuu, mutta tavoitteista ja tuloksista kerron enemmän kuuden viikon kuluttua! 

Kerhopäivä

Eilen meillä oli Kiiran kanssa ensimmäinen kerhopäivä Kiira nukkahti päikkäreille sopivasti puolilta päivin ja iltapäivästä suunnattiin kerhoon Raision seurakuntatalolle Kullannuput-ryhmään. Kullannuput on Raision seurakunnan järjestämä kerho alle 1 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmille.

Kerho alkoi rukouksella ja alkulaululla johon lapset saivat osallistua helistimiä heiluttaen, joka muutamalla eksyi välitttömästi suuhun. Isommat lapset osasivat jo taitavasti soittaa ja tanssia mukana, mutta Kiira keskittyi muiden touhujen seurailuun, Joka kerralla kerhossa on jotain suunniteltua ohjelmaa tai aihe leikin ja vapaan keskustelun lisäksi. Tällä kertaa ohjelmana oli äitienpäiväkorttien askartelua. Jokainen lapsi sai painaa käden tai jalan kuvan pahvista leikattuun paitaan. Me oltiin painettu jo sunnuntaina kotona jalan kuvia, joten päätin yrittää käden painamistä tällä kertaa. Muutaman yrityksen ja maalisen äidin ja lapsen jälkeen saatiin jopa kättä muistuttavia tuloksia!

IMG_0943

Olen vähän jännittänyt kerhoon menemistä ja siksi sinne mentiin vasta nyt. Puolitoista tuntia kului kuitenkin nopeasti ja meillä taisi molemmilla olla mukavaa. Kiira jutteli ja hymyili muille vauvoille ja minä pääsin tutustumaan muihin äiteihin. Harmi että kerhoa on ennen kesätaukoa enään vain kaksi kertaa, mutta osallistutaan myös silloin ja jatketaan syksyllä.

Sophie la Girafe Baby

Kiira sai ristiäislahjaksi ystävältäni Sophie la Girafen Baby aloituspakkauksen. Aloituspakkaus sisältää 20ml kokoiset kasvovoiteen, vartalovoiteen, vauvaöljyn ja pesunesteen vartalolle sekä hiuksille. Jokaista tuotetta ollaan nyt käytetty aina kylvyn yhteydessä ja todettu hyviksi.  Sen lisäksi että jokainen tuote toimii on niissä ihana hento laventelin tuoksu. Paketit ovat kauniin vaalean sävyisiä ja niitä mielellään säilyttää näkyvillä.

IMG_0666

Tyttö onkin tykännyt meidän hemmotteluilloista jolloin kylvssä ensin pestään rauhassa pesunesteen kanssa ja kuivailujen jälkeen rasvaillaan. Kasvovoidetta tietysti kasvoille, vartalovoidetta käsiin, mahaan ja selkään.  Lopuksi vielä hierotaan jalat vauvaöljyllä. Jalkojen hieronta on varmaan tytön lemppari koko puunauksesta vaikka onkin koko rutiinin ajan rentoutunut.

Sarjaan kuuluu vielä suojavoide ja kylpyvaahto, joista ainakin vaahtoa haluan päästä testaamaan. Muitakin tuotteita ostetaan lisää kun se aika koittaa. Vaikka aloituspakkauksessa kutakin tuotetta on ”vain” 20 ml on se noin pienelle ihmiselle riittoisa määrä. Tää on ehdottomasti sellainen lahja, jonka voisin ostaa itsekkin vauvalle ja vähän äidillekkin! Vastuuntuntoisena vanhempana piti tietysti itse testata laventelinen kasvovoide.

Karhunpoika sairasti

Torstaina olin Kiiran 3 kk neuvola. Uskomatonta että meidän pikkuvauva on jo 3 kk ikäinen. Tyttö painaa nyt 6220g ja on 62 cm pitkä. Mittausten ja kuulumisten kertoilun jälkeen Kiira sai rokotukset. 

IMG_0895

Ja voi mikä parku siitä tulikaan! En ole ikinä ennen kuullut tyttäreni itkevän niin kovaa ja lohduttomasti. Kyllä Kiira ilmoittaa nälästään kovaa ja välillä jopa käskyttämällä, mutta tuo oli ihan uutta. Oli äidilläkin myötätunnon kyyneleet lähellä kun joutui katsomaan pikkuisen suuria krokotiilinkyyneliä.

IMG_20150424_233048

Rokotusten jälkeen Kiira oli tavallista itkuisempi ja kaipasi syliä sekä halauksia koko ajan. Iltaa kohden se vain paheni ja tyttö alkoi tuntumaan kuumeiseltä. Onneksi olin neuvolan jälkeen hakenut apteekista särkylääkettä pikkuiselle. Se todella auttoi ja tyttö sai nukkua rauhassa. Hampaiden puhjetessa olen vamaan lähes yhtä lohduton kuin tyttökin, sillä jo tämä raastoi äidin sydäntä… Tänään Kiira on onneksi jo ollut oma itsensä hymyilevänä ja nyrkkejään syöden. Pikku prinsessa oli niin reipas että sai tänään ensimmäisen prinsessakirjansa, tällä hetkellä taitaa äiti olla siitä vielä enemmän innoissaan!

Iphone käytöstapoja tärkeämpi?

Maanantaina kävelin vaunujen kanssa tavallista kauemmas ruokaostoksille ja tavaran paljouden vuoksi uskaltauduin turvautuman bussiin kotimatkalla. Ensimmäinen bussimatka vaunujen kanssa on hieman jännittänyt ja olen sitä ihan tietoisesti viivästyttänyt. Sain kuitenkin rattaat helposti bussiin ja pois. Kiira nukkui tyytyväisesti koko matkan, itelläni vain tuli hieman huono olo kuumassa autossa. Mutta matka meni siis hyvin, paitsi…

Lyhyen matkan ajan sain ihmetellä kanssa matkustajien käytöstapoja ja tilannetajua. Pysäkki minua myöhemmin bussiin tuli vanha nainen rollaattorin kanssa eikä vapanaa ollut istumapaikkoja joihin hän olisi päässyt. Ketään nuorista tai aikuisista ei tehnyt elettäkään tarjotakseen paikkaansa tai siirtääkseen sitä söpöä pientä käsilaukkua muuten tyhjältä istuimelta. Ainoa joka omaa paikkaansa iäkkäälle rouvalle tarjosi oli alakoulu ikäinen poika! Oikeasti, täytyykö siihen uusimpaan iphoneen uppoutua niin täysin ettei kiinnitetä huomiota mitä ympärillä tapahtuu tai leikitäänkö vain ettei huomata? Jos käsilaukku painaa niin paljon ettei sitä jaksa sylissä pitää suosittelen siirtymään hieman kevyemän malliseen vyölaukkuun!

Rääväsuullani aiheutin paljon paheksuvia katseita ja rouvalle istumapaikan kysäisemällä eikö ketään parempi kuntoinen voisi seisoa. Jos itse selvisin matkasta seisten vaunujen ja ruokaostosten kanssa selviää muutkiin terveet aikuiset ihmiset varmasti. Aina kritisoidaan ”nykyajan lapsia”, mutta jälleen se porukan nuorin osoittautui fksuimmaksi ja kohteliaammaksi. 

-1,1 kg

Viime viikon aikana karistin otsikon mukaisesti -1,1 kg. Pudotus itsessään jo on piristävä juttu, mutta hymyn aihetta antoi viime viikkoinen farkkujen osto! Farkkukaupat ovat oikeastaan aina ollut itselleni se tuskanhikeä aiheuttava paikka. Vero Modasta lähti mukaan kahdet housut ja kokolappu miellytti vaikkei vielä tavoitteissa ollakkaan. 

Tällä kertaa en jaa kuvia syöpöttelyistä tai ruokapäiväkirjaa. Sen sijaan kerron miten liikunnan puolella on mennyt. Ostin viime viikkon keskiviikkona salikortin ja loppu viikon kävin päivittäin salilla eli yhteensä viidesti. Jalat, kädet ja keskivartalon treenasin itsekseni, mutta Villen rintäselkä-treeni ja ystäväni vetämä crosfit harjoituksia sisältämä treeni olivat ihan huippuja. Puhkusin, puhalsin ja hikoilin. Paljon.  Yhdessä tehdessä fiilis ja motivaatio ovat ihan eri tasolla, etenkin kun treenikaveri ei todellakaan päästä helpolla! Tällä viikolla salikäyntejä ei aloitettu yhtä reippaasti, mutta loppu viikon lupaan vetää täysillä ja tiistaina nähdään mihin se riittää!