Kuulumiset jälkitarkastuksesta!

Tänään oli tuo kauan odotettu jälkitarkastus, jossa kuulimme Jooan ruumiinavauksen tulokset.

Pelon sekaisin tuntein sinne tänään lähdettiin. Tuntui niin kamalalta mennä paikkaan, jossa meille viimeksi kerrottiin Jooan kuolleen. Siellä me sitten tänään istuimme, keskellä isovatsaisia mammoja.

Pääsimme vähän jopa etuajassa vastaanotolle. Ja aloitimme keskustelut ruumiinavauksen tuloksista. Jooasta ei löytynyt mitään poikkeavaa, ei geeneistä, kromosomeista eikä mistään muustakaan. Hän oli siis aivan terve ja valmis maailmaan. Kuolinsyyksi selvisi äkillinen ahdinkotila-hapenpuute. Mutta se, miksi kyseinen hapenpuute tuli -se jää ikuiseksi mysteeriksi. Jooalla oli verenpurkaumia keuhkoissa, josta voitiin tämä todeta.

Tulosten jälkeen voitiin hieman huokaista helpotuksesta, kun kyseessä ei ollut mikään periytyvä syy kuolemalle. Lääkäriltä saimme luvan yrittää uutta vauvaa, jos vain niin haluamme. Olin palautunut kaikilta osin hyvin (paitsi henkisesti).

Seuraavaa raskautta seurataan sitten todella tarkasti ja seuranta aloitetaan jo ensimmäisellä kolmanneksella. Tiedossa on luultavasti napapiikkien pistelyä sun muuta, mutta teen mitä vain, jotta saisin elävän vauvan syliini! ♥

Luottavaisin mielin nyt vaan eteenpäin, kevättä kohti. Nyt asiat Jooan kohdalta on niin sanotusti taputeltu. Kaikki tiedot ja tutkimukset on tehty ja nyt keskitytään surutyön tekemiseen ♡

– Katariina –

Instagramissa @kartsqw ja @faijannurkka

ihol

Iholla

Sydämen lisäksi nyt myös iholla. Eilen Koon kanssa käytiin hakattavana Tampereella Putka Tattoossa, Koon kuvaa tehtiin 55 min ja mun kuvaa about 30min. Alta kuukausi täyty vaan odotella, saatiin peruutusaika, muuten olisi mennyt kesäkuun lopulle. Nyt meidän taloudessa on päällä rasvaralli. Tähän kuulemma jää koukkuun, 7.7. uusi aika ja silloin vähän isompaa kuvaa, se kuva menee mun edesmenneelle kaverille Henkalle. <3

Henkka 1993-2011

Meidät löydät instagramista @Faijannurkka ja @Kartsqw

jooan

Fiiliksiä

Lohtua hakemassa

Päivittäin ollaan käyty Jooan haudalla, itsellä on pari päivää jäänyt välistä, kun olin laskettelemassa Vuokatissa, mutta Koo on käynyt jokapäivä. Siellä käydessä tulee aina vähän parempi fiilis, kun tietää, että Jooaa ei ainakaan satu, eikä joudu oleen yksin, kun on Mika-eno samassa haudassa kaverina.

” Tyyni oli eilen yö
mut kohta kuitenkin
Tuuli henkäisi ja tuntee sain
Joku liikkui lähelläni
koski poskeain
Tutun käden tunsin ihollain

Enkä enää epäillyt
vaan tiesin, että voin
Niin kuin pieni lapsi nukahtaa
Ilma jota hengitämme samaa ilmaa on
Ja jalkojemme alla sama maa ”



Useinmiten päivän aikana fiilikset heittää laidasta laitaa, tosi pienen ajan sisällä, mutta onneksi meillä on vielä toisemme vierellä. Mä en ainakaan pärjäisi tästä eteenpäin, jos mulla ei olis Koota. Sen oikeestaan huomas heti, kun oli kaks yötä pois kotoo. Olin viikonloppuna laskettelemassa Vuokatis, välillä sai ajatukset arjesta ihan hyvin pois, mutta sitten välillä huomas mäessä, ettei ajattele mitään muuta, kuin Jooaa.Toisaalta oli tosi hyvä, että lähti rinteeseen 600km pois Tampereelta tuulettuun, mutta sitten taas mietti onko se sittenkää kovin hyvin idea, kun Vuokatti niin kaukana. Tuli sitä kuitenki vietettyä kaverin kanssa rinteissä hyviä hetkiä ja oli tosi mukava päästä lasketteleen, varmasti oli talven ekat ja vikat laskut. Rinteet oli vuokatissa tosi jees kunnossa, ei ollut mitään valittamista. Ehkä tästäkin surusta selviäis vielä vähän paremmin, jos olis samanlainen luonne, kun Aalla. Tästä linkistä voi kuunnella millainen sälli kysees Aleksi Kirjonen feat. Markus Ekman – AK93 Cover
Kiitos reissusta!

Lähipäivien aikana Fiidi.fi sivusta tulee olemaan juttua kohtukuolemista, julkaisun jälkeen uutta postausta sitten kehiin. Kiitos vielä kaikille lukijoille ja kommentoijille, sähköpostiin koitan mahdollisimman paljon vastailla, niitä tullut aikapaljon. Enpä olisi heti uskonut, että muutaman viikon aikana blogia olisi avattu yli 100 000 kertaa, KIITOS.

Meidän matkaa voit seurailla instagramista @faijannurkka ja @Kartsqw
Facebookista löydät meidät tästä