Sivuston Enkelipoika kommentit https://www.ipana.fi/enkelipoika Yhdeksän kuukauden odotus päättyi tyhjään syliin ja loputtomaan ikävään. Miten selviytyä arjesta, kun uutta raskautta varjostaa pelko toisenkin lapsen menettämisestä. Thu, 28 Jul 2016 10:24:22 +0000 hourly 1 http://wordpress.org/?v=4.3.1 Kohtalotoveri on kommentoinut artikkelia Miten meillä menee nyt? https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/07/25/miten-meilla-menee-nyt/#comment-296 Thu, 28 Jul 2016 10:24:22 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=227#comment-296 Voi että kun pystyin samastumaan kirjoitukseesi! Itselläkin ”vanhat kaverit” (kaverit ennen raskaaksi tuloa/lapsien syntymää) on jäänyt ottamatta yhteyttä. Jos jossain törmätään niin kuulumisten vaihtaminen alkaa aina sillä, että ”mun on monesti pitäny laittaa sulle viestiä ja kysyä saako tulla kylään kattomaan teijän ihanuuksia”. Ja paskat on 😀 Eipä niitä enään kiinnosta, kun ei ole musta ryyppykaveriks tai mies-seuraa etsimään, kun rento ja rauhallinen / päihteetön viikonloppu houkuttelee enemmän tämmöstä tylsää kotiäitiä ja oma rakaskin löytyy jo kotisohvalta. Itselläni on siis kaksi lasta; 1v4kk ja 3kk. Nautin kotona olemisesta, arjesta kun ollaan vaan ja hassutellaan, käydään puistossa ja nähdään lähisukulaisia. Joskus harvoin yks kaveri tulee moikkaamaan, useimmiten ei-sukua olevat vieraat on miehen kavereita. Esikoisen synnyttyä olen kerran käynyt imetyksen loputtua PANKISSA yksin, ilman vauvaa. Ja pari kertaa lähikaupasta hakemassa paketteja. Ja kerran neuvolassa, kun kuopusta odotin. Miehen kanssa tuli käytyä parin tunnin treffeillä yhteensä 5 vai 6 kertaa, ennen kuin kuopus syntyi. Kuopuksen syntymän jälkeen oon käynyt kerran lähikaupassa yksin. Miehen kanssa treffeillä 0. Mutta kyllä tää tästä, nautin kyllä tästä meijän pienten lasten tuomasta arjesta 😀 Sitä paitsi kyllä välillä saa valittaa, eihän tämä vauva-/pienlapsi arki henkisesti helppoa ole kellekkään.

]]>
inksu on kommentoinut artikkelia Miten meillä menee nyt? https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/07/25/miten-meilla-menee-nyt/#comment-295 Tue, 26 Jul 2016 03:02:50 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=227#comment-295 Mä niin tiedän ton yksinäisyyden tunteen ku kukaan ei käy. Raskausaikana kaikki haluaa tulla kylään si ku vauva syntyy, ja kun näin kävi niin kukaan ei käynyt. Mulla oli kauhee määrä vierasvaraa pakkasessa ja olin oikein odottanu. Mut ei. Se tuntui hyvin pahalta.

Onko teilläpäin mitään kerhoja? MLL:n tai kunnan järjestämiä? Ne oli mulle henkireikä, sain paljon uusia ystäviä samanikäisten vauvojen äideistä. Etenkin kunnan järjestämä äiti-lapsi keskusteluryhmä oli tärkeä ja yli 2 v jälkeen ollaan edelleen tiiviisti tekemisissä.

]]>
Ketsu on kommentoinut artikkelia Miten meillä menee nyt? https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/07/25/miten-meilla-menee-nyt/#comment-294 Mon, 25 Jul 2016 20:04:09 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=227#comment-294 Hei! Tiedän yksinäisyyden tunteen, se on ikävä tunne. Välillä on kuin maailmassa ei olis ketään muutakun minä ja poika.

Mä oon pojan kanssa suurimman osan yksin, koska ei ole isää kuvioissa päivittäin, edes viikoittain. Ensimmäisen kerran lähdin viihteelle kun poika täytti 6kk ja nyt n. 2kk sitten toisen kerran. Ei mun juttu yhtään enään. Seuraavan vapaan käytän nukkumiseen ja olemiseen.

Muuten äitini ansiosta olen saanut käydä kaupoilla ymym yksin kun on ollut vuorottelu vapaalla. Syyskuussa hän palaa taas töihin ja sitten sekin apu jää vähemmälle.

Perhetyöntekijä käy meillä sillon tällön harvakseltaan kun soitan.

nyt poika ollut kolme kertaa isällään muutamasta tunnista viiteen tuntiin, n. Kerran kaks viikossa. Katotaan kuinka kauan tää jatkuu. Oma-aika tulee jossain vaiheessa tärkeemmäks ja niistä kannattaa opetella nauttiin. Kyllä en osaa ite vieläkään, pyörin hyrränä ympäri kämppää ja mietin et mitä hittoo ny tekisin.

Piirit on pienentyny huomattavasti!
Tsemppiä ajatuksiin, et ole yksin!

]]>
olen menettänyt vauvaserkun on kommentoinut artikkelia Hei, minä olen.. https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/05/24/hei-mina-olen/#comment-285 Mon, 20 Jun 2016 14:57:02 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=222#comment-285 Hei!
Meinasin kommentoida ”hän on täällä” -postaukseen, mutta se olikin kolme kuukautta vanha postaus. Kommentoin siis tähän.
Tiedän, miltä vauvan menettäminen tuntuu. En tiedä, miltä tuntuu menettää oma vauva, mutta olen menettänyt vauvaserkkuni. Hän syntyi sairaana ja menehtyi päivää vaille 3 viikkoisena päästen pakoon julmaa elämää. Hän hengitti itsenäisesti vain hetken ja kuoli äitinsä käsivarsille 2 vuotta sitten. Suru oli suuri – ei tietenkään samanlainen kuin oman lapsen menettämisessä – mutta ei sekään helppoa ole.
Hän syntyi täysiaikaisena.
Kyseisen serkun pikkuveli syntyi 6 kuukautta sitten aivan liian aikaisin, rv 29. Voi tällä hetkellä hyvin, mutta vietti elämänsä ensimmäiset kuukaudet teholla. Siskonsa ei päässyt koskaan sairaalasta pois – elävänä.
Minä synnyin tähän maailmaan 17 vuotta sitten rv 34+4. Nykyaikana hoito on aivan ihmeellistä! (jos liian arka kommentti, saat poistaa, mutta kerron, mitä minä ja sukulaiset olemme käyneet läpi. Torstaina onkin isotätini 91v hautajaiset.

]]>
enkelipoika on kommentoinut artikkelia Hei, minä olen.. https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/05/24/hei-mina-olen/#comment-284 Fri, 03 Jun 2016 08:05:31 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=222#comment-284 Kiitos! 2 kerroksinen rivarinpääty ostettiin :)

]]>
Jenni on kommentoinut artikkelia Hei, minä olen.. https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/05/24/hei-mina-olen/#comment-283 Thu, 02 Jun 2016 12:08:15 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=222#comment-283 Onnea Vilholle nimestä! :) Ja vanhemmille onnea asunnosta! Minkäslaiseen ensiasuntoon päädyitte?

]]>
4,5kk pojan äiti on kommentoinut artikkelia Ensimmäinen kuukausi https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/05/10/ensimmainen-kuukausi/#comment-281 Wed, 11 May 2016 05:56:23 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=219#comment-281 Hei!

Tuo hengityksen vahtiminen on tuttua, vaikkei meillä olekaan taustalla mitään kauheaa.
Voin lämpimästi suositella kätkythälytintä, kallis on (130-160€) mutta pieni hinta siitä mielenrauhasta jonka se tuo.

]]>
Anita on kommentoinut artikkelia Synnytys https://www.ipana.fi/enkelipoika/2016/04/11/synnytys/#comment-279 Mon, 18 Apr 2016 08:44:21 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=216#comment-279 Elinalle, uskon millainen halu sinulla on saada pieni kääro käsivarsillesi, mutta ole kärsivällinen. Lapsi kasvaa ja vahvistuu koko ajan kohdussa lämpöisessä olotilassaan. Tyttärelleni syntyi äskettäin kuukausi etuajassa pieni kaksikiloien tyttö hätäsektiolla, kun alkoi yllättävä verenvuoto. Kiire oli lähimpään sairaalaaan ja lapsi pääsi nopeasti turvallisiin käsiin. Suurempaa vauvaa on aina helpompi hoitaa, joten iloitse odotuksesta ja kirjoittele vaikka päiväkirjaa viimeisistä odottajan päivistä. Onnea sinulle!

]]>
Anita on kommentoinut artikkelia Täällä taas https://www.ipana.fi/enkelipoika/2015/09/06/taalla-taas/#comment-278 Mon, 18 Apr 2016 08:27:01 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=140#comment-278 Elämä yllättää, niin kuin sateen jälkeen esiin työntyy aurinko, alkaa valonsäteet saada sijaa elämässämme. Olette saaneet pienen Vaapukka-pojan, joka on muuttanut surun iloksi. Kipeät muistot edelleen säilyvät, varjot kuitenkin vaalenevat ja kipu muuttuu vahvuudeksi. Onnea ja siunausta elämäänne!

]]>
Anita on kommentoinut artikkelia Surun pahin aika https://www.ipana.fi/enkelipoika/2015/10/02/surun-pahin-aika/#comment-277 Mon, 18 Apr 2016 08:00:59 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=148#comment-277 Kyyneleet nousivat silmiini lukiessa elämästä, joka kesti vain hetken. Voiko olla suurempaa surua, kuin oman lapsen menetys. Silloin kun on surun aika, ei lohduta, vaikka joku sanoisi;” kyllä te vielä saatte toisen lapsen”. Surussa auttaa vain aika. Vaalikaa lapsenne muistoa ja eläkää aikoja jolloin olitte onnellisia, näin kunnioitatte rakastanne. Luonto herää eloon ja alkaa uuden kasvun aika. Rakkaista luopumisen jälkeen meissä ihmisissäkin tapahtuu henkistä kasvua, joka valmistaa uuteen jaksoon elämässämme. Kaikki taimet eivät jaksa kasvaa täyteen mittaan, mutta heidänkin pienellä elämällään oli tarkoitus Jumalan suunnitelmassa. Siunausta ja enkeleiden voimaannuttavaa läsnäoloa.

]]>