Viime aikoina on blogin puolella ollut hiljaisempaa. Täällä on vaivannut pieni inspiraation puute. Mieli tekisi mennä, tehdä ja kirjoitella tänne, mutta kirjoitettavaa ei ole juuri ollut. Ollaan koko perhe oltu nuhaneniä vuorotellet ja etenkin Kiiran sairastelu on verottanut voimia. Yöt ovat olleet levottomia ja yksi yö meni sohvalla pidellen Kiiraa sylissä. Ja silloin kun Kiira on nukkunut olen mä odotellut hereillä millon typy herää, hah! Nyt aletaan taas olemaan voiton puolella ja viime yö meni kaikilla nukkuen.
Päivisin pienestä väsystä huolimatta Kiira on ollut touhukas ja innokas harjoittelemaan kiipeilyä. Kotona parhaaksi kiipeilytelineeksi on osoittaunut tietysti äiti ja voin kerto että naarmuni sopisivat hyvin halloweenteemaan. Päivisin menoon ja touhuamiseen tottunut Kiira (ja äiti!) on ollut jopa tylsistynyt sisällä ja selvästi kaipaisi välillä jotain muuta kun olkkarissa leikkimistä. Toivottavasti tämä nuha saadaan selätettyänyt kokonaan ja ensiviikolla mennään eikä meinata.
Taas on huomannut muiden ihmisten merkityksen enemmän kuin hyvin. Hatun nosto kaikille yksinhuoltajille! En tiedä miten olisin jaksanut jollei oltaisi vuoroteltu nukkumisvuoroissa Villen kanssa. Lisä energiaa toi myös oman äidin hoitotarjous viestit. Pelkästään tietä avun mahdollisuudesta auttoi jaksamaan. Perjantai illalla Villen ollessa töissä oli ihanaa viettää iltaa Anninan kanssa. Syötiin hyvin, katseltiin Täydellisiä Naisia ja höpöteltiin ilta myöhään. Hauska ilta rentoutti väsynyttä äitiä!
Keskiviikkona lähdettiin välipalan jälkeen tutustumaan Turun Länsikeskuksen uuteen HopLoppiin. Olin hieman epäileväinen onko sielä Kiiralle mitään tekemistä, koska sisäänpääsy alle 1 vuotiaille on ilmainen lähdettiin kuitenkin katsomaan. Yllätyin kuinka iso paikka oli ja kuinka laajasti sieltä löytyi tekemistä. Pienimmille menijöille on pehmustettu leikkialue, jossa oli leikkikehä pehmopalikoilla, pallomeri, liukumäkiä, erillaisia keinuja ja karuselleja sekä pelejä. Meidän lemppariksi osoittautui pehmeä leikkikehä, jossa Kiira yllätti kiipeämistaidoillaan ja harjoitteli seisomista tukea vastaan. Mahdollisuudet kaikenlaiseen temppuiluun ja menemiseen olivat ihan erillaiset kuin kotona, jossa tarjolla on vain tasaista lattiaa ja kaikki muu on liian korkealla vielä. Käytiin ihmettelemässä myös pallomerta ja kiikkumassa Helmi kaverin kanssa.
HopLopin yhteydessä toimii kahvilaravintola, jonka tarjonta oli kattava. Vaihtoehtoja oli useita pikkupurtavissa, isompään nälkään ja herkkuihin. Leikkimisen jälkeen jäätiinkin kahville ja pullalle tyttöjen napostellessa maissinaksuja. Kahvilla puitiinkin HopLopin hyviä ja huonoja puolia. Plussaa sai ehdottomasti sijainti, sisäänpääsyllä rajaton leikkiaika, aikuisten ja alle 1-vuotiaiden ilmainen sisäänpääsy ja kahvilaravintola. Ainoa miinus tuli hinnoista. Ravintolan hinnat oli ihan ok, mutta 10 euron sisäänpääsy 1-2 vuotiailta on mielestäni paljon. Jos tarkoitus on tulla viettämään päivää on hinta sopusuhtainen, mutta ei sillä hinnalla tule mentyä ohimennen hetkeksi leikkimään. Mutta ilmaista sisäänpääsyä varmasti hyödynnetään vielä kun ehtii ja varmasti tulee käytyä maksusta huolimatta.
HopLop on varmasti monelle sadepäivällä ja pakkasillalle pelastus! Ja täytyy myöntää että odotan Kiiran kasvavan niin että pääsen häntä vahtimaan jättitrampoliinille tai tulivuoren huipulle!
Nyt yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa pääsylippu HopLoppiin! Lippu oikeutta yhden lapsen sisäänpääsyn maksuttomasti HopLoppiin (Funparkkiin ei käy). Arvontaan osallistuminen tapahtuu jättämällä kommentti tähän postaukseen. Aikaa osallistua on su 1.11. klo 21 asti. Voittajan ilmoitan blogissa ti 3.11.
Tänään meidän Kiira-neiti on 9 kk! En tiedä merkitseekö muille vanhemille 9 kk sen enempää, mutta itsestä tuntuu uskomattomalta että nyt typy on ollut yhtä kauan mahan ulkopuolella kuin sisällä. Nähdessäni pikkuvauvan en osaa kuvitella että Kiirakin on ollut joskus vain pieni rääpäle sylissä.
Kiira hauskuttaa meitä joka päivä ilmeillä, äänillä, uusilla tempuilla ja taidoilla. Eilen hän ”kiipesi” syliin. Tänään hauskin juttu on istua syöttötuolissa sivuttain nilkat ristissä istuin osassa. Täytyy nopeasti saada pestyä tuolin pehmuste, joka pienentää istuinosaa ja vähentää pelleilyä! Täällä avataan kaappeja ja käydään ihmettelemässä leikin lomassa kaikkea mahdollista. Kiira tykkää halailusta, suukottelusta ja kutittelusta. Äitinä voin sanoa että meillä on aivan ihana ja täydellinen tytär♥
Tänään juhlitaan syöden ekaa kertaa jugurttia välipalaksi ja illalla jatketaan syöpöttellyä Maskussa. Tänään juhlitaan nimittäin myös ihanan siskoni synttäreitä! Jos DIY-jutut ja valopallot kiinnostaa lukekaa edellinen postaus. Lähipäivinä tulossa myös pitkästä aikaa MINIMUOTI-sarjalle jatkoa!
Kaapit kuntoon. Tällä hetkellä kaikki kaapit pursuaa tavaraa ja joidenkin ovien avaaminen käy jo pienestä kilpailusta, saako oven auki ilman että mitään tippuu päälle. Nyt täytyy oikeasti ottaa itseä niskasta kiinni ja karsia tavaraa reippaalla kädellä.
Arjen rytmi. Kiiran rytmi on ihan kunnossa. Ruokailut, päikkärit, ulkoilut ja harrastukset menevät Kiiralla tutun kaavan mukaan, mutta mä tunnun itse pyörivän sählänä, saamattomana ja väsyneenä siinä ympärillä. Täytyy saada myös omat askareet, unirytmi, ruokailut ja harrastukset tasapainoon.
Kokeiluja keittiössä. Keittiön valloitus aloitettiin jo kanalasagnella, mutta koitan haastaa itseni ainakin kerran viikossa testaamaan jotain uutta ruokaohjetta.
Liikunnan löytäminen jälleen. Sali innostus on viime aikoina ollut kadoksissa, mutta toivon senkin löytyvän vielä. Syksyn aikana haluan kokeilla myös ryhmäliikuntatunteja.
Blogiin panostaminen. Syksyn aikana toivottavasti opin lisää valokuvaamisesta ja olen aktiivisempi tälläkin saralla. Kiinnostusta löytyisi myös videoiden kuvaamiseen.
Kulunut viikko on ollut aika raskas. Mieliala on vaihdellut äärimmäisyydestä toiseen. On tullut käytyä vakavia keskusteluja, surtu ja oltu sanoin kuvaamattoman onnellisia. Ja vaikka olenkin iloinen että viikko vaihtuu on päälimmäisin tunne onnellisuus.
Siivotessani Kiiran pehmoleluja aikaisemmin viikolla muistelin omaa lemppari pehmoa, joka oli kummisedältä saatu Silja Linen hylje. Muistan edelleenkin miten turkissa oli kuivunutta hammastahnaa, se tuoksui ihan unelta (ja oksennukselta) ja oli muuttanut väriään valkoisesta harmaaksi. Se oli rakkain pehmolelu ja ainut lelu jonka edelleen muistan. Muistan miten kävin nukkumaan se kainalossa ja heräsin sen siirryttyä jalkopääähän.
Kaikki paitsi Ihaa on saatu lahjaksi ja muistan jokaisen pehmolelun antajan sekä tilanteen. Toivon että vuosien päästäkin osaan kertoa keneltä on saanut minkäkin pehmon. Tänään Kiira sai kummitädiltään kuitenkin jotain erityistä, ainakin minun mielestäni. Meille muutti nimittäin tänään puhdas ja valkoinen Silja Linen hylje!
Tarkoitus oli ottaa mielessäni suunniteltuja kuvia Kiirasta ja hylkeestä, mutta suunnitellut pönötys-kuvat unohtuivat. Tilalle tuli jotain aidoltaa kun Kiira innostui leikkimään ja painimaan uuden pehmolelunsa kanssa. Ehkä tästä tulee Kiiran The Unilelu. Jos ei joudun ehkä omimaan sen itselleni…
Uimassa. Ollaan käyty vauvauinnissa n. 4 kertaa ja jatketaan sitä loppu vuosi. Ollaan tykätty koko perhe aloittaa viikonloppu lauantaina pulikoiden. Kiira on ollut ensimmäisedtä kylpyhetkestä asti sellainen vesipeto ettei vanhempia yllättänyt että isompi ”kylpyamme” oli tytön mieleen. Vauvauinti alkaa ja loppuu samoilla leikeillä sekä lauluilla, mutta välissä harjoitellaan uusia juttuja ja tutustutaan uusiin uimavälineisiin. Veden loiskutus käsillä, hypyttely ja sukellus on Kiiran lemppareita. 30 min uinnin ja pikaisesten löylyjen jälkeen maistuu uni.
Kerhossa. Käydään maanantaisin seurakunnan Kullannuppu ryhmässä, joka on tarkoitettu uusille äideille ja alle 1-vuotiaille lapsille. Olin alkuun hieman epäileväinen kerhosta, mutta ollaan molemmat saatu sieltä uuusi kavereita. Kiira tykkää leikkiä muiden lasten ja uusien lelujen kanssa. Suosittelen äideille vilkaisemaan oman paikkakunnan seurakunnan toimintaa perheille vaikkei olisikaan erityisen hengellinen.
Perhekahvilassa. Tämäkin on seurakunnan järjestämä mahdollisuus. Perhekahvilaan kokoonnutan aamupäivän aikana leikkimääk, askartelemaan, laulamaan, juttelemaan ja kahvittelemaan. Huomenna mennään katsomaan millainen on MLL:n kahvila.
Muskarissa. Voi miten innoissaan Kiira onkaan marakassin ja triangelin soitosta. Laulut ja leikitkin alkaa jo muutaman kerran jälkeen käydä tutummiksi äidille sekä lapselle.
Lenkillä. Puoleen vuoteen asti lenkkeilin paljon rattaiden kanssa, mutta enää ei meidän touhutypy malttaisissa rattaissa olla ptkiä aikoja. Parhaat päikkärit kuitenkin nukutaan rattaissa samalla kun äiti saa samalla hyötyliikuntaa. Kun on varusteet kunnossa pääsee ulos säällä kuin säällä. Äidiksi tultua alkaa kummasti kaupasta etsimään nahkatakin lisäksi muitakin takkeja!
Leikkipuistossa. Vaikkei enään rattaissa olo kiinnosta tyttöä ulkoillaaan paljon. Useimmiten kerran päivässä, joskus kahdestikkin. Hiekkalaatikolle ihmetellään hiekkaa (vähän maistettukkin) ja kolistellaan hielkalelujen kanssa. Keinuminen on kuitenkin päivän kohokohta et enkin jos sen yhdistää kukkuu-leikkiin. Oikein odotan miten keväänä jo leikkipuistossa juoksennellaan ympäriinsä.
Vauvatanssissa. Siellä käytiin vain kerran, joten hirveästi ei kokemusta ole. Moni vauva tuntui tykkäävän, mutta Kiiran juttu se ei ollut. Tai sitten väsymys vain vaivasi. Vauvatanssi osui samaan päivään muskarin kanssa, joten ajattelin jättää sen pois. Mielestäni kaksi eri harrastussa päivässä on meille liikaa.
Leikkitreffeillä. Kerhojen kautta olen tutustunut myös muihin äiteihin, joiden kanssa on kiva sopia tapaamisia leikkipuistoon, lenkille tai kotiin leikkimään. Vaikkei lapset vielä pitkään aikaan osaa leikkiä yhdessä kyllä he silti selkeästi keskustelevat.
Värikylvyssä. Kerhossa oli lyhyt esittely värikylvystä, jossa lapsi pääsee malaamaan käsillään tai jaloillaan. Värikylpy alkoi ensin lyhyellä virittäytymisellä, jossa ihmeteltiin kimaltelevia palloja ja kaloja. Mukaan voi liittää myös tarinan. Jokainen lapsi asettiin lattiaan teipatun paperin eteen, johon ensin kaadettiin siemeniä. Kun siemeniä oli ihmetelty lisättiin ruusumarjasosetta ja perään vierä kookoshiutaleita. Näillä aineksilla lapsi sai alkaa maalaamaan paperiin. Kaikki ainekset ovat syötäviä, joten niiden tutkiminen vähän lähemmin jopa maistamalla ei haittaa mitään. Kiira tykkäsi kun kerrankin sai sotkea rauhassa. Se oli jopa niin kiinnostavaa että maistaminen unohtui kokonaan. Toteutettiin värikylpyä kotona pöydänääressä istuen ja yhtä hauskaa sekin oli. Meillä aineksina oli auringonkukansiemenet, mangosose ja vehnäjauhoa. Jos Kiiran ikäisille aloitetaan Värikylpy-tunnit mennään ehdottomasti tutustumaan tähänkin lisää.
Paljon ollaan siis löydetty vauvaharrastuksia ja ohjelmaa kodin ulkopuolelta. Kun tähän päälle lisää vielä ne omat jutut ja tärkeän ajan kotona harvoin tulee tylsää. Alku vuosi oli aika rauhallista ja joskus jopa tylsääkiin kun Kiira nukkui suurimmanosan ja kotona oltiin paljon, joskus liikaakin. Pikkuvauva-aika oli ihanaa, mutta nautin vielä enemmän tästä koko ajan vauhdikkaammaksi muuttuvasta ajasta. Niin paljon asioita ja juttuja joita odotan että Kiira pääsee kokomaan esim lumi, Muumimaa, Hoplop ja monet muut! Kerhot ja muut vauvaharrastukset olen löytänyt aika vahingossa, mutta onneksi on osunut eteen. Kannattaa siis ehdottomasti kuunnella neuvolan vinkkejä, MLL:n sivut ja oman seurakunnan tarjonta.
Maanantaina oli uusi viikko alkoi reiopaasti. Aamupäivällä treffattiin ystäväni J myllyssä. Perus tyttöjen näkemistä eli kahvittelua ja kuulumisten vaihtelua. Myllystä suunnattiin suoraan kerhoon ja tälläydyttiin valokuvaukseen. Illalla äitini tuli vahtimaan Kiiraa ja vietin pari tuntia lapsivapaata aikaa Anninan seurassa. Projekti sohvatyynyt päättyi kun löysin parhaat mahdolliset tyynyt ihan sattumalta ja vielä hyvään hintaan.
Tiistaina klo 8:30 Kiira oli pakattuna rattaisiin ja mä hotkisin banaanin kävelymatkalla seurakuntatalolle, jossa meillä oli ensimmäinen kerta muskaria. Huh, nää ”aikaiset” aamut lapsen kanssa yllättäää välillä. Jännästi näinä päivinä Kiira nukkuu vielä tavallista pidempään tietty… Muskarista tykättiin kuitenkin molemmat tosi paljon ja innokkaasti odotellaan ensiviikkoa jo. Kiira tykkää soittamisesta, mutta käsien taputus yhteen ei uponnut ymmärrykseen millään! Muskarin jälkeen jäätiin vielä perhekahvilaan leikkimään. Käytiin vaan kotona syömässä ja nukkumassa ja lähdettiin koko sakki perhekuvaukseen. Illalla mentiin vielä Sannan ja vähän Kiiraa Vanhemman Helmin luokse leikkimään. Illalla me molemmat tytöt nukahdettiin nopeasti.
Keskiviikko aamupäivä kului ulkona ensin hiekkalaatikolla ja myöhemmin kävelten.Kiiran vielä nukkuessa ekoja päikkäreitä ehtisin siivoamaan asunnun ja huomasin taas kuinka paljon rennompi olo mulla on siistissä kodissa. Kiiran mummi tuli hetkeksi leikkimään tytön kanssa ennenkuin treffattiin Jonna ja Nella. Illalla odoteltiin Villeä kotiin työreissulta. Illalla Kiira ryömi ekoja pidempiä matkoja ja ihastelin vain tytön tutkiessiessa asuntoa yksin.
Torstai aamuna annettiin Villelle nukkumarauha ja mentiin perhekahvilan lauluhetkeen. Tällä kertaa kaikki osallistujat olivat Kiiraa huomattavasti vanhempia, mutta hyvin me pärjättiin mukana. Olen itse yllättynyt kuinka tykkäänkin vastoin odotuksia käydä seurakunnan kerhoissa ja tapahtumissa. Meille molemmille tekee hyvää päästä välillä pois kotoa seurustelemaan muidenkin ihmisten kanssa. Ei tarvitse koko päivää kuunnella remonttiääniä ja molemmat saa ikäistänsä seuraa. Iltapäivällä käytiin vielä kaupassa ja ensimmäistä kertaa ostin jotain maistiaisten perusteella! Mukaan lähti myös Kiiralle ihka uudet ja omat hiekkalelut, joita piti tietysti mennä testaamaan heti illalla vielä. Iltaulkoilu selkeästi väsyttää tyttöä, koska jo 20:40 mä sain rentoutua sohvalla itsetehdyn pitsan kanssa!
Perjantain aamupalana oli sitä maistiaisherkkua, joka lähti kaupasta mukaan. Fazzer Alku puuro turkkilaisella jugurtilla ja marjoilla on ihan lyömätön yhdistelmä! Kannattaa kokeilla. Käytiin koko perhe leikkimässä ulkona ennen kuin lähdettiin Ikeaan etsimään akvaariolle tasoa. Ikeasta sitä ei ainakaan löydy, sillä mikään ei kestäisi akvaarion painoa…. Illaksi suunnattiin vielä Villen vanhemmille kyläilemään.
Lauantaina mentiin Länsikeskuksen Faunattareen valitsemaan akvaarioon uusia kasveja. Mun huomio herpaantui heti kun bongasin näätänäyttelyn. Paikalla oli yksi haisunäätä ja useampi fretti. Sain yhden freteistä syliini ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Mun lemmikkieläin kuume vain paheni ja kotiin päästyä googlettelin tietoa freteistä enemmän. Ja liityin frettiliiton facebook-sivulle… Iltapäivällä vietiin Kiira mun vanhemmille Maskuun hoitoon ja mentiin ihan kahdestaan leffaan Villen kanssa. Napapiirin sankarit 2 oli tosiaan hauska leffa ja kahdenkeskinen aika tarpeellista. Illalla Ville lähti vielä poikien kanssa pelaamaan bilistä ja Kiiran nukahdettua aloin valmistautua sunnuntain Aloe vera-kutsuihin.
Sunnuntai aamuna otettiin Sannan kanssa suunnaksi MLL;n lastetarvikekirppis ja huh että oli porukkaa. Halpoihin lasteenvaatteisiin on selkeästi samanlaiset jonot kuin Cheekin keikalle! Tungoksesta, tossujen katoamisesta, kuumuudesta ja hiustenrepimisestä selviydyttiin kuitenkin melkoisen saaliin kanssa. Kiira sai uusia leluja, vähän vaatteita, repun, pyörään istuimen ja Disney elokuvia. En tiedä miten selittäisin noi Disneyn leffat, siis vielähän Kiira ei elokuvia katso, mutta joskus sekin päivä koittaa. Ja silloin toivon että katsotaan yhdessä juuri Disneyn klassikoita, joita rakastan. Okei, ostin ne itselleni ja joskus myöhemmin Kiira saa lainata niitä. Kirppistelyn jälkeen alkoi siivous, leipominen ja kutsujen viimeistely. Mun ensimmäiset Aloe vera-kutsut meni hieman takellen, mutta hyvin! Illalla aikaisin nukkumaan, jotta uusi viikko alkaa pirteenä!
Vaikka meidän typy on oikeastaan nukkunut pienestä asti hyvin ja heräilemättä on hän ollut oikea iltavirkku. Ensin valvottiin pirteänä lähes puoleen yöhön ja pikkuhiljaa nukkumaan meno alkoi lähestymään 22:30. Meillä ei varsinaisia kellon tarkkojoa iltarutiineja ollut ja mentiin vauvan rytmin mukaan. Äitiysloman vuoksi mullakaan ei ollut kiire nukkumaan ja Villekin on aika hyvä valvoja. Aloin kuitenkin kaipaamaan omaa ja parisuhde aikaa iltaan sekä mahdollisuuden käydä rauhassa suihkussa tai lukea kirjaa hiljaisuudessa ilman keskeytystä. Iltaa vietettiin koko perhe yleensä ollkarissa, jossa tietty telkku päällä. Sitten ihmeteltiin miten Kiira oli ilta myöhään niin pirteä. Aikuisia suositaan lopettamaan telkkarin katselu ja kännykän näprääminen viimeistään tunti ennen nukkumaan menoa, jottei kirkkaat valot piristä ja hidasta nukahtamista. Myös vauvaa telkkarin varo piristää ja vaihtuvat kuvat, äänet ja valot ovat mielenkiintoisempia kuin oma sänky.
Ensin suljettiin telkku. Ei oltu ajateltu tv:n pitämistä päällä sopimattomana juttuna, se vain tuli luonnostaan. Illat olivat heti rauhallisempia vaikka Kiira olikin vielä hereillä. Kaikki tykkäsivät yhdestä olosta ilman huomion jakautumista. Vielä mukaan joka ilta toistuvat rutiinit. Ja nyt meidän Kiira menee aikaisemmin nukkumaan säännöllisesti ja meille jää omaa ja yhteistä aikaa Villen kanssa iltoihin. Silloin ehtii katsoa telkkaria, syödä iltapalaa rauhassa, lukea, tehdä kasvohoitoja, ottaa pitkän kuuman suihkun… Lista on loputun. Parasta on kuitenkin meidän iltarauha, johon osallistuu mahdollisukksien mukaan koko perhe. Iltarauha on 100% yhdessä oloa.
19:00 Leikitään vielä olkkarissa ja puretaan tytön energiaa palloleikillä sekä ryömimisleikillä. Kiira harjoittelee konttausta ja esittää muitakin temppujaan.
20:00 Kiiran iltapuuro aika. Puuro+sose/hedelmäviipaleet ovat vakio iltapala.
20:20 Mennään makuuhuoneeseen ja vaihdetaan päivävaatteet pois sekä puhdas vaippa tilalle. Kiira tutkii yhtä valittua lelua tai kirjaa kun rasvaan sekä hieron päivän tapahtumista jutellen. Rasvauksen ja hiustenharjauksen jälkeen luen satukirjaa ja Kiira tukii kirjan reunoja ja ihmettelee kuvia. Iltaisin Kiira juttelee paljon takaisin. Höpötellään ja halitaan meidän vuoteessa.
20:45 Laitetaan yöppäri päälle ja lauletaan pari iltalaulua sekä juodaan iltamaito. Maidon jälkeen Kiira laitetaan omaan sänkyyn nukkumaan, jonne jää yleensä rauhallisesti.
21:00 Hiljaista ja rauhallista.
Iltarauhassa valot ovat pienemmällä, kännykät poissa, puhe hiljaisempaa ja rauhallisempaa. Tunnelma on selkeästi rauhallisempi kuin ennen. Nautin itsekkin tästä iltarauhasta paljon, pitäisi vain enää opetella jatkamaan sitä vielä Kiiran nukkumaan menon jälkeenkin!
Meidän tyttö on nyt 8 kk ja risat. Torstaina neuvolassa pituutta mitattiin 69,5 cm ja painoa 8234 g. Kasvu on siis ihan normaalia vaikka itse luulinkin Kiiran painavan jo reilu 9 kg. Kiiralla on kaksi alahammasta, jotka on tullut aika kivuttomasti. Kuvittelin öiden olevan pelkkää huutoparkua hampaiden tullessa, mutta meillä se on näkynyt ehkä hieman runsaampana kuolaamisena ja kaiken mahdollisen pureskelun tarpeena.
Neuvolan jälkeen alettiin antamaan ruokailujen yhteydessä myös raejuustoa, jota Kiira syö sormiruokana lautaselta tai tilanteen sattuessa pöydältä. 10 kk iässä saadaan alkaa totuttelemaan hapanmaito tuotteiseen kuten jugurttiin ja rahkaan yms. Ruokailut meillä sujuu hyvin. Kiira syö useimmiten hyvällä ruokahalulla tarjottua ruokaa vaikka lemppareitakin tietty löytyy. Omenainen riisipuuro tosin ei maistu. Ruokailut rytmittävät päivää paljon, joka auttaa hyvin arjen suunnittelussa. Helppo sopia tapaamisia kavereiden kanssa ja sovittuihin tapaamisiin kun tietää milloin tyttö syö ja nukkuu. Päiväunet voivat vaihdella, mutta pääsääntöisesti Kiira nukkuu ennnen lounasta ja välipalan jälkeen. Yöunille mennään klo 21 aikoihin,
Ainoana vauva-arjen haasteena on noin 3 viikkoa kestänyt eroahdistus, joka on kuitenkin yleistä tämän ikäisillä. Nyt olen toiminutkin neuvolasta saatujen ohjeiden mukaan, poistuessani huoneesta sanon Kiiralletulevani pian ja huikkaan vielä uudestaan ovenkulmalta. Aikaisemmin hoidin asian supernopesti/jätin sen kesken/ hain Kiiran mukaan. Järjestelmällisesti toimiminen on kuitenkin rauhoittanut hieman Kiiraa sekä minua. Tämän seurauksena Kiira ryömi torstaina olohuoneesta keittiöön saakka. Josta päästäänkin tytön liikkumiseen. Kiira istuu hyvin itse ja osaa siirtua vaihtelevasti siitä mahalleen, muttei kuitenkaan nouse itse istumaan. Hän osaa myös ryömiä, mutta tekee sitä aika vähän. Neuvolan terveyden mukaan ”tottunut saamaan asiat luokseen”. Kun kauempana on jotain mitä haluaa (usein jotain kiellettyä) ryömii kyllä, mutta mielelläänn leikkii tyytyväisesti lähella olevien lelujen kanssa.
Eroahdistuksesta huolimatta meillä on hymyilevä ja nauravainen sekä tyytyväinen tytär. Kiira tykkää koirista, keinumisesta, halimisesta, lehtien repimisestä, erillaisten pintojen tunnustelusta, hypyttelystä ja kaikesta hassuttelusta. Lemppari letut vaihtelevat, mutta kaukosäätimet ja kännykät kiinnostavat, myös tv-tason ovia on kiva käydä taputtelemassa. Hauksin leikki tällä hetkellä on kuitenkin tavaroiden heittäminen ja hakkaaminen. Syöttötuolissa istuessaan heittää kaiken lattialle naureskellen. Kiira rakastaa huomiota ja aikuisten keskustellessa liikaa kahdestaan alkaa kiljumaan. Tämä on todettu monesti tehokkaaksi tavaksi saada huomiota mm. kaikilta paikalla olioilta. Kiira on juuri täydellinen juuri meille!
Herkuttelua sohvalla, Hansassa mini ravintola annoksilla ja puistossa miehen ylläri eväsretkellä
Saunomista
Aikaisin nukahtamista
Uusia kynttilöitä
Uusia leluja
Vesisadetta keltaisessa sadetakissa
Vauvamuffinssejen suunnittelua ja testailua
Näistä asioista oli meidän viime viikko tehty. Viikko oli vauhdikas, mukava, erillainen ja myös raskas. Joka päivä mentiin enemmän tai vähemmän tukka hulmuten ja illalla sen huomasi. Lähes jokaisena iltana Ville herätti mut sohvalta viimeistään klo 22. Nyt mä nautin harvinaisesta hiljaisuudesta suklaakasvonaamio kasvoilla ja kerään voimia huomiseen.
