Kisuja – rakkaat karvakasat
Tänään ajattelin kertoa vähän meidän ihanista karvakasoista :) Kissat ovat mielestäni todella kauniita ja ihania lemmikkejä. En varmaan osaisi elää ilman kissoja ja tällä hetkellä niitä onkin kolme kappaletta. Kissat ovat meille juuri sopivia lemmikkejä – itsenäisiä, mutta kun haluavat niin tulevat syliin silitettäväksi. Kissan voi myös huoletta jättää päiväksi kotiin, kunhan joku käy tarkistamassa veden ja ruuan, mahdollisesti tyhjentää vielä vessan. Meillä on pakko joka päivä tyhjentää hiekka-astiat, koska kissoja on niin monta. Rakastan sitä kun kissat tulevat illalla viereen kehräämään ja nukkumaan <3
Ensimmäisenä meidän vanhus -01 syntynyt leikattu narttu nimeltään Paksu. Ikä on vaan arvio, koska tuli minulle -11 kun edellisen perheen lapset tulivat allergiseksi. Paksun häntä on amputoitu ihan pienenä, pahan häntämutkan vuoksi. Se on pieni persoonallinen yksityiskohta tuossa pienessä sydäntenmurskaajassa. Siniset silmät ja suklaanaamio – kauneinta mitä tiedän <3 Luonteeltaan Paksu on hyvin arka uusia ihmisiä kohtaan, myös kova meteli saa sen vetäytymään omaan koloonsa. Meidän kesken Paksu on todella ihmisrakas, kiltti ja rauhallinen tyttö. Rakastaa olla sylissä rapsutettavana ja heti alkaakin kuulumaan kova hurina, kun tytsyn ottaa syliin.
Toisena on meidän oranssi leikattu narttu Luna, joka on syntynyt vuonna 2011. Luna on, myös ihan maatiainen ja tuli minulle jo ihan pentuna. Aluksi Luna ja Paksu eivät tulleet yhtään toimeen, jonka vuoksi Luna muutti vanhempieni luona. Siellä se sai asua 2 vuotta kunnes tuli takaisin minulle. Nyt Paksu ja Luna ovat vähän jo parempia kavereita, mutta Paksu kyllä pitää jöötä täällä talossa. Luna on aika pullea, joka rakastaa ruokaa. Heti kun menee itse syömään, luulee sekin saavan jotain. Se on välillä kyllä todella ärsyttävää, mutta onneks hyvin pian menee omalle kupilleen, niin ei ole kokoajan kerjäämässä. Luna on todella leikkisä ja tykkää nukkumisesta (niinkun kaikki kissat :D)
Kolmantena meidän ihanaakin ihanampi Nipsu-poika! Vuonna 2013 syntynyt Thai-kissa, jolla on kyllä sydän myös paikallaan. Nipsun kasvattaja asuu myös Vantaalla n. 7km päässä, joten oli onni että kerkesimme sen varaamaan, ennenkun kaikki pennut menivät. Nipsun isä on todella komea uros ja toisaalta harmittaa, kun leikkautimme Nipsun. Olisi ollut kiva parit näyttelyt käydä ja ehkä pennutkin teettää. Lokakuussa 2013 oli pakko viedä poitsu leikkautettavaksi. Joka yö klo 2 alkoi järkyttävä maukuminen, joka jatkui melkein klo 5 asti.. Siinä oli kiva yrittää jaksaa nousta töihin aamulla. Onneksi yöt rauhottuivat samantien ja yöunet oli taattu. Nipsu on todella utelias ja rohkea – tunkee nokkansa ihan joka paikkaan :D heti kun meille tulee vieraita, käy Nipsu nuolemassa varpaat ja muutenkin kiehnää jaloissa. Sylissä viihtyy vain, jos itse tulee. Hyvin harvoin jää syliin rapsutettavaksi, jos ei ole ite syliin tullut :) Mutta siinä siis meidän karvakasat.
– Ninni