Vihdoinkin lomalla
Hei pieni! Uskomattoman nopeasti aika on kulkenut tähän pisteeseen, että äitiysloma alkoi. Olen voinut käsittämättömän hyvin. MItään kolotuksia, vaivoja tai muuta sen semmoista ei ole. Väsymys ei vaivaa. Valvominenkaan ei tunnu haittaavan. Saatan herätä yöllä pieneen potkutteluun tai nälkään. Yönälkä on ollut uusi ilmiö, joka on minulle ollut koko elämäni vieras, mutta se on tullut tutuksi nyt. Kaikesta huolimatta herään aamuisin virkeänä.
Liikunta on muuttunut lähinnä omiin treeneihin (15 – 20 min. crossarilla ja 40 – 45 min. kahvakuulan tai painojen heiluttelua sekä venyttelyä). Salilla käyntihän loppuu 1.2., koska vuokrasin jäsenyyteni eteenpäin ainakin 3 kuukaudeksi, ehkä merkittävästi pitemmäksikin ajaksi. Siksi varasin itselleni kirjastosta äitiysjoogaa ja muuta. Lisäksi liikun kävellen. Kävelemään totuttelu vei oman aikansa. Liikutaan päivittäin joka tapauksessa, ja se lienee hyvinvoinnin taustalla.
Viimeinen työpäivä oli kiireinen ja vauhdikas. Työkaverit muistivat pienellä vauvanvaatepaketilla (potkuhousuilla ja kuolalapulla ja hauskalla kortilla). Ja minä tarjosin uutuus-Da Capoa ja mehukasta rusinakakkua.
Ensimmäisenä äitiyslomapäivänä (pe 30.1.) tunsin itseni kuitenkin yllättävän raihnaiseksi. Kun menimme tutustumaan Jorviin, synnytyssairaalaan, närästys tuntui raskausaikaisista närästyksistä ikävimmältä. Lisäksi masupipi vaivasi sieltä palatessa. Vitsailimmekin kotona, että pikkuinen ajatteli, että sinne mentiin jo syntymään, vaikka sinne vasta tutustuttiin.
Meitä taisi olla 5 äitiä tutustumiskäynnillä Jorvissa. Kierros alkoi klo 14. Vaikutti hieman siltä, että kätilö ei ollut kovin hyvin valmistautunut eikä keskittynyt koko tilanteeseen. Kävimme kahdessa eri synnytyshuoneessa. Lisäksi kätilö olisi halunnut esitellä meille vesisynnytyspaikan, mutta siellä oli synnyttäjä parhaillaan, joten emme voineet mennä sinne. Sairaalahuoneessa kynti jostain syystä liikutti ja aiheutti lievää jännitystä. Samoin 6. kerroksessa nähty vastasyntynyt isänsä kanssa oli liikuttava näky.
En lakkaa myöskään ihmettelemästä sitä, että miksi sairaalan lastenhoitaja, joka piti esittelyään 6. kerroksessa, oli niin ynseä. Kysyä saa, mutta asenteesta kävi ilmi, että olis parempi, jos kukaan ei kysyis mitään. Perhehuoneista kysyttiin ja musiikinkuuntelumahdollisuudesta. Juurikaan muusta ei kyselty. Näemmä perhehuoneessa asuminen maksaa isälle 52 euroa/vrk. Ja Jorvissa isätkin pääsevät perhehuoneeseen, vaikka vauva syntyisi sektiolla.
Tällä viikkolla maanantaina ja tiistaina oli pieni taas masussa niin hiljakseen, että sanoinkin miehelle, että menen Jorviin jo aiemmin, jos liikehdintä ei muutu. Mutta niin siinä taas kävi, että liikehdintää ilmeni keskiviikkona ja siitä eteenpäin sen verran, ettei turhia tarvinnut pohtia.
Perheenä elämistä helpottanee se, että pe 30.1. avattiin 250 m:n päähän kodistamme avattiin uusi S-market.
Kaikin puolin tyytyväisenä kuljetaan kohti raskauden loppua.