Lapsenvahtina
Hei pieni! Tietäsitpä, miten 3,5-vuotias serkkutyttösi odottaa sinua uteliaana. Olin eilen (12.12.14) hoitamassa häntä. Hän kyseli, miten vauva on mahaani tullut. Hän jaksoi hämmästellä, miten iso maha minulla oli. Serkku ei suostunut tulemaan enää syliini, koska hän ei mahan takia syliin sovi. Serkku kiikutti ylpeänä vauvatarvikekassillisen käsiini. Ja voit uskoa, että kurkkua kuristi ja kyyneltä puski silmäkulmaan. Olin aidosti hämmästynyt, kun tämä vastasyntyneen kamppeet käsiini sain. Ajattelin, että ne tuodaan vasta sairaalaan maaliskuussa.
Edellisessä blogitekstissäni mainitsin, että aika on juossut eteenpäin. Emme ole oikeastaan itse hankkineet vieläkään mitään tulokkaalle. Eikä se merkitse sitä, ettemmekö odottaisi huikaisevan paljon esikoistamme tai arvostaisi vauvaamme, mutta olemme halunneet pitää matalaa profiilia. Aika on juossut siinäkin määrin, että havaihduimme vauvavakuutusten pohdintaan. Ristiriitaisia ajatuksia se herättää. Ja jotekaan emme ole päässeet päätökseen, kun olemme vakuutuksiin liittyviä kommentteja ja eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehtoja lukeneet. Voin sanoa ärsyyntyneeni vakuutuspykäliköistä. Esim. autovakuutukseni on Turva-vakuutusyhtiössä, joka vaatii Junior Plus -vakuutuksen ottajilta kotivakuutusta Turvasta. Ja asuntomme vakuutuksen tarjoaja Pohjola taas pyytää ottamaan vakuutuksen 3 – 5 kk ennen synnytystä. Meidän tapauksessamme se nyt ei vaan ole tullut kyseeseen. Piste.
Tähän pitää todeta, että kyyneltymistä on vasta nyt ollut havaittavissa. Aiemmin sitä ei samassa mittakaavassa ole ilmennyt.
Serkkutyttö hoiteli nukkeaan hyvin hellästi ja kapaloi sitä. Selvästi uuden sukulaisen odottaminen on virittänyt tietynlaisia ajatuksia ja toimintoja.Serkkutyttö totesi tiukkaan sävyyn, että tulokas ei saisi koskea hänen leluihinsa, kun leikittiin Lego-palikoilla.