Miten vauva kokee syntymän?

Synnytys on ihmisen alulle tärkeä aika elämässä. Se on suunniteltu niin, että lapsi saa parhaan mahdollisen alun itsenäiselle elämälle.

 

Äiti synnyttää aina tiimityönä

Et ole synnytyksessä yksin. Sinulla on aina mukanasi toinen ihminen (tai useampi), joka tuntee jokaisen supistuksen, kokee samat tunteet ja elää jokaisen hetken synnytyksestäsi samaan tahtiin kanssasi. Tuo toinen ihminen on kohdussasi oleva lapsi!

 

Äiti huolehtii vauvasta kohdusta

Raskauden aikana vauva saa äidiltään suoraan kaiken, mitä hän tarvitsee. Lämpöä ja suojaa lapsivedestä ja kohdusta, ravintoa ja happea napanuoran kautta äidin verestä sekä rakkauden ja välittämisen tunnetta äidin omien tunteiden kautta. Vauva hengittelee lapsivettä ja nielee sekä pissaa sitä harjoitellen taitoja maailmaa varten. Äiti toimii myös puhdistuslaitoksena vaihtaen vettä jatkuvasti – imeyttäen ja tuottaen sitä kalvojen avulla. Istukan läpi siirtyy tarpeellisia vasta-aineita vauvan kehoa vahvistamaan. Kohdussa on jatkuvasti tasainen lämpötila, elimistön äänien rauhoittava syke kuuluu vauvan korviin ja hänen on hyvä olla. Vauvallasi ei ole kylmä, nälkä eikä mitään hätää.

 

Synnytys sattuu myös vauvaan

Jotta muutos kohdunulkoiseen maailmaan kävisi helpommin, synnytys tapahtumana saa lapsessa muutoksia aikaan.

Kova puristus synnytyskanavassa puristaa keuhkot tyhjiksi lapsivedestä. Vauvaan kohdistuva paine saa aikaan adrenaliinin eritystä. Adrenaliini ”kuivattaa” keuhkot, jotta vauva saa hengitettyä hapekasta ilmaa. Se turvaa myös verenkierron tärkeimpiin elimiin ja pilkkoo vauvan ihonalaista rasvaa ravinnoksi. Synnytys siis valmistelee vauvaa siihen, mitä maailmassa on vastassa. Jopa yksityiskohdista on huolehdittu- synnytyshormonit saavat vauvan pupillit laajenemaan, jotta hän näyttäisi mahdollisimman viehättävältä vanhempiensa silmissä.

 

Maailma on kova paikka

Elämä kohdun ulkopuolella on paljon kohtuelämää vaativampaa. Silmät totuttelevat kirkkaisiin valoihin, korvat kärsivät kovista äänistä, raikas happi kirvelee keuhkoja ja syödäkin pitäisi osata. Vaatteet ja pesulaput hankaavat, kädet nostelevat kainaloista ja ympärivuorokautinen kokovartalohalaus on enää vain kaunis muisto. Vauva kohtaa ärsykkeitä, joita epäkypsä hermorakenne ei osaa vielä käsitellä. Iltaa kohti vauva on itkuinen ja väsynyt jo pelkästään tapahtumisen määrästä.

 

Äiti ja isä voivat auttaa vauvaa sopeutumaan

Oletko koskaan ajatellut synnytystäsi tiimityönä vauvasi kanssa? Voisitko pehmentää vauvan siirtymistä ulkomaailmaan, vaikkapa pitämällä hänet synnytyksen jälkeen jatkuvassa ihokontaktissa, suojassa kovilta ääniltä, valoilta ja perheen ulkopuolisten ihmisten kosketuksilta? Moni vauva hyötyy siitä, että saa jatkaa kohdunomaista elämää vielä hetken synnyttyäänkin. Vauvaa kannattaa suojata ärsykkeiltä useamman päivän tai jopa viikkojen ajan. Harjoittele kantoliinan käyttöä, ja pidä vauvaa paljon ihokontaktissa rintakehän päällä. Näin turvaat lapselle parhaan mahdollisen alun elämälle.