Vastasyntynyt äidin syleilyssä

Miten vauva kokee syntymän?

Synnytys on ihmisen alulle tärkeä aika elämässä. Se on suunniteltu niin, että lapsi saa parhaan mahdollisen alun itsenäiselle elämälle.

 

Äiti synnyttää aina tiimityönä

Et ole synnytyksessä yksin. Sinulla on aina mukanasi toinen ihminen (tai useampi), joka tuntee jokaisen supistuksen, kokee samat tunteet ja elää jokaisen hetken synnytyksestäsi samaan tahtiin kanssasi. Tuo toinen ihminen on kohdussasi oleva lapsi!

 

Äiti huolehtii vauvasta kohdusta

Raskauden aikana vauva saa äidiltään suoraan kaiken, mitä hän tarvitsee. Lämpöä ja suojaa lapsivedestä ja kohdusta, ravintoa ja happea napanuoran kautta äidin verestä sekä rakkauden ja välittämisen tunnetta äidin omien tunteiden kautta. Vauva hengittelee lapsivettä ja nielee sekä pissaa sitä harjoitellen taitoja maailmaa varten. Äiti toimii myös puhdistuslaitoksena vaihtaen vettä jatkuvasti – imeyttäen ja tuottaen sitä kalvojen avulla. Istukan läpi siirtyy tarpeellisia vasta-aineita vauvan kehoa vahvistamaan. Kohdussa on jatkuvasti tasainen lämpötila, elimistön äänien rauhoittava syke kuuluu vauvan korviin ja hänen on hyvä olla. Vauvallasi ei ole kylmä, nälkä eikä mitään hätää.

 

Synnytys sattuu myös vauvaan

Jotta muutos kohdunulkoiseen maailmaan kävisi helpommin, synnytys tapahtumana saa lapsessa muutoksia aikaan.

Kova puristus synnytyskanavassa puristaa keuhkot tyhjiksi lapsivedestä. Vauvaan kohdistuva paine saa aikaan adrenaliinin eritystä. Adrenaliini ”kuivattaa” keuhkot, jotta vauva saa hengitettyä hapekasta ilmaa. Se turvaa myös verenkierron tärkeimpiin elimiin ja pilkkoo vauvan ihonalaista rasvaa ravinnoksi. Synnytys siis valmistelee vauvaa siihen, mitä maailmassa on vastassa. Jopa yksityiskohdista on huolehdittu- synnytyshormonit saavat vauvan pupillit laajenemaan, jotta hän näyttäisi mahdollisimman viehättävältä vanhempiensa silmissä.

 

Maailma on kova paikka

Elämä kohdun ulkopuolella on paljon kohtuelämää vaativampaa. Silmät totuttelevat kirkkaisiin valoihin, korvat kärsivät kovista äänistä, raikas happi kirvelee keuhkoja ja syödäkin pitäisi osata. Vaatteet ja pesulaput hankaavat, kädet nostelevat kainaloista ja ympärivuorokautinen kokovartalohalaus on enää vain kaunis muisto. Vauva kohtaa ärsykkeitä, joita epäkypsä hermorakenne ei osaa vielä käsitellä. Iltaa kohti vauva on itkuinen ja väsynyt jo pelkästään tapahtumisen määrästä.

 

Äiti ja isä voivat auttaa vauvaa sopeutumaan

Oletko koskaan ajatellut synnytystäsi tiimityönä vauvasi kanssa? Voisitko pehmentää vauvan siirtymistä ulkomaailmaan, vaikkapa pitämällä hänet synnytyksen jälkeen jatkuvassa ihokontaktissa, suojassa kovilta ääniltä, valoilta ja perheen ulkopuolisten ihmisten kosketuksilta? Moni vauva hyötyy siitä, että saa jatkaa kohdunomaista elämää vielä hetken synnyttyäänkin. Vauvaa kannattaa suojata ärsykkeiltä useamman päivän tai jopa viikkojen ajan. Harjoittele kantoliinan käyttöä, ja pidä vauvaa paljon ihokontaktissa rintakehän päällä. Näin turvaat lapselle parhaan mahdollisen alun elämälle.

synnytyskipu ja kuinka niihin voi vaikuttaa

Synnytyskipu

Synnytyskipu ei ole vain outo ilmiö, erillinen käsite ihmisen ulkopuolella.
Kipu on syntymän prosessiin kuuluva viestintäkeino.

Synnytyskipu on saanut omituiset mittasuhteet nykypäivän kulttuurissa. Oikeastaan koko synnytyskeskustelu kietoutuu kivun ja sen hoidon ympärille.

Synnytys sattuu. Se sattuu paljon, ehkä enemmän ja eri tavalla kuin mikään muu koko elämäsi aikana. Kivulla on kuitenkin tarkoituksensa, ja sen ymmärtäminen saattaa auttaa kivun kohtaamisessa ja sietämisessä.

Ajattele että olet ostoskeskuksessa, ihan tavallisena lauantaina. Kärrysi on täynnä ruokia ja vieressä papattaa anoppi. Kesken kaiken jutustelun tunnet, että housunlahkeeseesi luiskahtaa vauva. Hedelmäosastolla banaanipinon vieressä riisut housusi – onnea, sinusta on tullut äiti!

Jos synnytys ei sattuisi, näkisimme banaanipinojen vieressä äitejä joka viikonloppu!

Synnytyskipu antaa viestin siitä, että vauvasi on syntymässä. Se kertoo sinulle (yleensä hyvissä ajoin) että nyt on aika hakeutua turvalliseen paikkaan, osaavien käsien ulottuville.

Synnytyskipu johtuu lantion alueen kudosten painumisesta ja venymisestä.
Niitä ympäröivät hermot lähettävät kipuviestin aivoihin.

Avautumisvaiheen kipu johtuu siitä, että kohdun supistelu avaa herkkää kohdunkaulaa. Kohdun kannatinsäikeet kiristyvät ja vetävät kiinnityskohtaansa voimakkaasti, minkä vuoksi kipu tuntuu myös selässä tai vatsalla. Vauvan liikkuminen alaspäin luisessa lantiossa ärsyttää selkärangan hermojen kiinnityskohtia, ja kipuaistimus välittyy aivoihin.

Ponnistusvaiheessa kipu tulee enemmän kudosten venymisestä. Emätin on normaalitilassaan litteä, kapea onkalo, ja nyt sen seinämät tekevät tilaa vauvan päälle. Lantionpohjan lihakset väistyvät sivulle ja litistyvät vauvan pään ja luisen lantion väliin. Kun vauvan pää on emättimen suulla, kudos venyy todella ohueksi ja tuntuu polttavalta.

Avautumisvaiheen aikana vauvan on tehtävä monet käännökset, jotta hän pääsee lantion läpi ulos. Matkallaan vauvan kova, luinen pää painaa hermoja, jotka viestivät kipua eri osiin kehoasi. Supistukset tuntuvat reisissä, vatsalla tai selässä. Kun ihmiseen sattuu, hänen luontainen tapansa reagoida on venyttää itseään ja lihaksiaan tunnetta helpottaakseen. Supistuskipu antaa äidille viestin siitä, mihin hänen kannattaisi kallistua jotta vauvan olisi helpointa navigoida reitillään.

Kipu voi kertoa myös siitä, että jotain on vialla. Huomattavan kova supistuskipu, joka ei laukea ollenkaan, voi olla merkki istukan toiminnan häiriöstä. Kun ihminen on todella kipeä, hän ei käytä aikaansa venyttelyihin vaan suuntaa kohti sairaalaa.

Kipu siis suojelee elämää ja auttaa synnytystapahtumaa!

Ympäristöllä voi olla yllättävän iso vaikutus siihen, millaisena koet synnytyskivun.

Voit itse vaikuttaa luomalla miellyttävän tunnelman ja turvallisen ympäristön synnytyksesi aikana.

Synnyttämisen hetki on osa naisen ikiomaa naisellisuutta ja seksuaalisuutta. Se on omalla tavallaan hyvin yksityinen ja arvokas hetki, jota ei saisi häiritä. Nykyisessä yhteiskunnassamme ja terveydenhuoltojärjestelmässämme synnytys on kuitenkin tuotu saunan hämärästä sairaalan saleihin. Kätilöt tekevät parhaansa, jotta tunnelma olisi hämyinen ja rauhallinen, jolloin synnytysprosessi etenee helpommin.

Miksi tunnelman ja ympäristön pitäisi olla häiriötön? Ihmisen oma, luontainen kivunlievitysjärjestelmä toimii parhaiten silloin, kun äiti on rentoutunut ja rauhallinen. Sisäinen rauha tulee toki äidin omasta mielestä- toiset sietävät jo lähtökohtaisesti paremmin huomiota vieviä keskeytyksiä. Mitä vähemmän ympäristössä on äitiä kiusaavia asioita, sen paremmin äiti pystyy rentoutumaan.

Mieti, mikä on juuri sinulle rentouttavin ympäristö? Onko se metsälenkki, saunan lauteet, oman kullan kainalo vai sohvan nurkka? Kuuluuko siihen valoja, ääniä, tiettyjä rakkaita ihmisiä? Synnytyksesi aikana voit käydä metsälenkillä, lämmittää saunan, käpertyä kultasi kainaloon ja kuunnella rentouttavaa musiikkia.

Jollekulle rentouttavin ja turvallisin ympäristö saattaa ollakin sairaala, missä sinun ja vauvan vointia tarkkaillaan erilaisilla mittareilla ja laitteilla.

Miellyttävää ympäristöä ei kannata välttämättä miettiä ulkoisilla seikoilla vaan sillä, että äidin on siellä helppo olla. Pääsetkö helposti liikkumaan? Onko vessa lähellä? Onko sinulla juotavaa ja syötävää? Saatko jonkun auttamaan heti kun sitä tarvitset? Vaihtuuko ilma? Pitääkö sinun pelätä että sotket jotain, tai olet jonkun tiellä? Tuleeko sinun kuuma tai kylmä? Oletko huolissasi vauvan voinnista tai synnytyksesi etenemisestä? Onko sinulla ympärilläsi ihmisiä, joiden seurassa rentoudut?

Saatat miettiä, uskallatko liikkua tai käydä suihkussa vai onko se vauvallesi vaarallista. Pelko ja epätietoisuus eivät tunnu miellyttävältä! Vauvasi on kuitenkin turvassa myös synnytyksen ajan. Kotona isällä tai tukihenkilöllä on tärkeä tehtävä luoda turvallinen ympäristö, jossa äiti voi vain olla synnytyskuplassaan. Huolehdi siitä, ettei teitä häiritä ja että synnyttäjällä on kaikki, mitä hän tarvitsee.

Synnytyssalissa kätilö yleensä huolehtii automaattisesti siitä, että sinulla on puhtaat vaatteet, siteet ja aluset sekä juotavaa ja syötävää. Tiedät, missä vessa, suihku ja soittokello on (jos tarvitset kätilön paikalle silloin, kun hän on jossain muualla). Voit olla juuri niinkuin haluat, liikkua ihan miten haluat ja viettää aikaasi haluamallasi tavalla ilman että pyydät siihen keneltäkään lupaa. Kätilöltä voit milloin tahansa kysyä neuvoa, jos sinulla on huoli omasta tai vauvasi turvallisuudesta!

Voihan limatulppa!

Tervehdys lukijani!

Tiesin tulevani kätilöksi jo yhdeksän vanhana. Pienestä tytöstä saakka olin kiinnostunut siitä, kuinka naisen elimistö raskauden aikana toimii. Asuin Afrikassa, ja lähetysasemallamme oli pikkuinen viidakkoklinikka. Sen vieressä oli katettu maakuoppa, johon klinikka toi jätteensä. Muistan makoilleeni mahallani kuopan vieressä, tiiraillen sinne taskulampulla ja arvaillen, mitä mikäkin möykky tai kasa oli. Ehkä istukka, ehkä limatulppa?

Oikeasti sellainen jäte tietenkin poltettiin maakuopan vieressä olevassa uunissa, joten kuopassa ei varmasti ollut mitään muuta kuin tavallisia roskapusseja. Oli kuitenkin jännittävää kurkkia sinne!

Limatulppa aiheuttaa paljon huolta ja päänvaivaa synnyttäjille. Se on yksi yleisimpiä raskausaiheisia hakusanoja googlessa, sen irtoamisesta soitetaan synnytysvastaanotolle päivittäin ja siitä kysellään keskustelupalstoilla.

Raskaana olevan naisen vartalossa tapahtuu monia muutoksia, jotka suojaavat kohdussa kasvavaa vauvaa. Yksi muutos on valkovuodon lisääntyminen.  Valkovuotoa muodostuu jatkuvasti emättimen ja kohdunkaulan limakalvojen eritteistä sekä emättimen uusiutuvasta pintasolukosta. Se ikään kuin ”huuhtoo” emätintä koko ajan, valuen alaspäin, vieden mahdollisia bakteereja poispäin vauvasta. Valkovuoto pitää emättimen happotasapainon sellaisena, etteivät bakteerit pääse kasvamaan niin helposti. Kohdun kaulakanavassa valkovuoto on limaista ja takertuvaa. Se täyttää kanavan ja muodostaa sinne tulppamaisen esteen bakteereille, pitäen vauvan ja kohtuontelon suojassa tulehduksilta.

Kun raskaus on lopuillaan, kohdunkaulan kudos pehmenee, kuin muovailuvaha jota pyöritellään käsissä. Tämä pehmeneminen saa kanavan löystymään ja avautumaan, jolloin lima irtautuu sen seinämistä ja valahtaa emättimen kautta ulkomaailmaan. Limatulppa voi olla kirkas, valkea tai kellertävä, joskus jopa vihertävä. Siinä on voi olla hiukan kirkasta verta, vaalean punertavia verijuovia tai rusehtavia raitoja- tai sitten kaikkia näistä. Veri tulee kohdunkaulan herkästä kudoksesta, jonka pinta voi ripsahtaa rikki kun ”paikat avautuvat”.

Kätilönä sanon, että limatulppa aiheuttaa paljon melua tyhjästä! Jo pelkkä nimi on harhaanjohtava. Kohdun suulla ei ole korkkimaista tulppaa, joka jotenkin estäisi vauvaa syntymästä (tai jonka poistuminen käynnistäisi synnytyksen minuuteissa), eikä mitään muutakaan pysyvää tulppamuodostelmaa. Limaa erittyy koko ajan, ja se valuu pois jatkuvasti. Kohdunkaulan lima muodostuu kiinteämmäksi klöntiksi, joka voi irtautua joko kokonaisena tai osittain, kun kehosi valmistautuu synnytykseen. Sitä voi tulla mustikan kokoinen ripe tai puolen kämmenellisen verran. Yksittäisenä ilmiönä se kertoo kehon tilasta ihan yhtä paljon, kuin aivastuksessa irronnut yksittäinen räkäklimppikin! Kohdunkaulan sitkeän liman irtoaminen antaa sinulle viestin siitä, että päivien tai viikkojen päästä vauvasi syntyy. Vauvan syntymiseen tarvitaan aina supistuksia, ja ilman niitä jatkat odottamista. Jos limatulppa irtoaa supistelujen kanssa, vauva saattaa syntyä tuntien päästä, kunhan supistuksen jatkuvat säännöllisesti.

Limatulppaa ei tarvitse säikähtää, sitä ei tarvitse säilyttää eikä sen irtoaminen ole vauvallesi vaarallista. Limaa erittyy koko ajan lisää, ja muutamassa päivässä limatulppa on rakentunut uudelleen. Uimista luonnonvesissä ei suositella sen irtoamisen jälkeen, omassa kylpyammeessa voit käydä. Voit saunoa ja rakastella kuten ennenkin.

Jos limatulppa irtoaa ennen rvko 36, tai jos sinulla on streptokokki B-infektio (neuvolakortissasi voi lukea saga pos), soita kätilöllesi ja kysy, aiheuttaako limatulpan irtoaminen lisäohjeita. Itse en suosittelisi lisääntyneen infektioriskin vuoksi ylimääräisiä sisätutkimuksia enkä rakastelua, jos näin on. Samoin, jos limatulpan joukossa on paljon verta (enemmän kuin ruokalusikallisia), on syytä soittaa sairaalaan. Muuten voit elellä normaalisti ja odottaa vauvaasi innolla, aivan kuten tähänkin asti.

Terveisin,

Kätilösi Silja