Noidannuoli raskausviikolla 16

Eilen selkä antoi ensimmäiset noidannuolen tuntomerkit: jäykkyyttä ja lievää kipua. Kun heräsin tänä aamuna ja yritin päästä sukkelasti sängystä ylös, se ei onnistunutkaan. Ounailin jo eilen, että huono nukkuma-asento on voinut aiheuttaa selän lukkiutumisen. Olen yrittänyt opetella nukkumaan kyljelläni, polvet koukussa tyynyjä apuna käyttäen. Aika hassua sinänsä, että Terve.fi-suosittaa edellä mainittua asentoa noidannuolipotilaalle (http://www.terve.fi/kipu/noidannuoli-potilasohje).  Ja itse epäilen saaneeni selkäjumin juuri tuosta asennosta. Normaalisti nukun vatsallani, mutta se ei liene hyväksi raskausaikana. Ja seljällään en osaa nukkua yhtään. Eikä sitä käsittääkseni suositellakaan raskaana oleville.

Toisena syynä voisi olla nivelten löystyminen raskausaikana (Katso lisää: http://aitiysliikuttaa.blogspot.fi/2012/11/0-false-21-18-pt-18-pt-0-0-false-false.html). En rohjennut aamulla ottaa kattilaa kaapista, etten sitä pudottaisi,  vaan piti pyytää mies apuun. Kiertoliikkeitä pitää välttää ja kaikenlaisten asioiden nostelua. Puurokulhon sentään sain nostettua pöytään ja pois. Kovin monta kirjaa en nostelisi. Ja istumista pitää välttää. Meni siis tämä viikonloppu seisoskeluksi. Kolmanneksi syyksi voisin katsoa sen, että en ole viime aikoina riittävästi treenannut keskivartalon lihaksia. Liikuntani on painottunut aerobiseen, vaikka aivan hyvin tiedän sen, että 2 – 3 kertaa viikossa pitäisi käydä salilla kehoa huoltamassa ja vahvistamassa. Jostain syystä sisäpyöräily ja lenkkeily ovat tuntuneet mukavimmilta lajeilta ja rempominen epämiellyttävältä. Ohjatuille esim. Power-  tai No More Comfort (NMC) -tunneille en enää arvaa mennä, koska en pystyisi siellä kaikkea tekemään.

Neljänneksi syyksi voisin mainita stressin laukeamisen. Arjessa oli stressaavaa aikaa noin 3 – 4 viikkoa. Pohdiskelin asioita, onnistuin jopa vatvomaan niitä. Kesän aikana tekemäni ratkaisut alkoivat tuntua vääriltä. Ja raskaaksi tuleminen vielä enitsestään alleviivasi tätä ajatusta. Korostan, että raskaus ei missään tapauksessa ole se stressiä aiheuttava tekijä, vaan omiin päätöksiin liittyvät yksityiskohdat. Tein ratkaisuni huolellisten pohdintojen jälkeen. Ja nyt tunnen oloni todella helpottuneeksi, rentoutuneeksi, toiveikkaaksi ja hyväksi. Lukuun ottamatta tätä selkää!

Positiivareilta lainaamani ajatus antoi  pontta ratkaisulleni:

Jos se ei ole tiesi, turha seurata sitä.

Mutta jos se on tiesi, on turha kulkea mitään muuta.

– Harvey Arden –
Tiedän, että jos voisin ottaa ibuprofeiinia sisältävää lääkettä (esim. Ibumax), noidannuoli menisi ohi päivässä tai parissa, mutta nyt kun saa ottaa vain foolihappoa ja maitoa, onkin vähän hankalampi hoitaa tätä. Parasetamoli ei ole ainakaan yleensä auttanut tähän, vaikka sitä suositellaankin. Pääkaupunkiseudulla on oiva ympäri vuorokauden vastaava neuvolapalvelu, josta kysäisin pikaiset neuvot (09 10025), jotka tulivat näin viikonlopputuimaan todella tarpeeseen. Jorvi päivystää, rasitusta pitää välttää ja parasetamoli on ainut, jota saa ottaa.
Onneksi mulla on sellainen työpöytä, että pystyn tekemään kotona hommia tai vaikka lukemaan seisaaltaan kirjaa tämän pöydän ääressä. Seisomiskestävyyteni on vuosien saatossa kehittynyt hyväksi. Joten ei syytä huoleen.
Lisää tietoa noidannuolesta saat täältä: http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=7858130