Vaikka mitä mielitekoja!

Hei pieni! Olet hyvin suloinen, elämämme kapellimestari, aikataulujemme uudistaja ja arkemme valo. Sinä synnyit perheeseen ja meistä vanhemmat teit. Me pääsimme myötäsi oppimaan monta hyödyllistä asiaa: imetyksestä, vauvan tarpeista huolehtimisesta, arjen organisoinnista. On pakko sanoa, että joka päivä kysyn, mistä tällaisia kauniita pieniä nyyttejä lähetetään. Eihän elämä toki päivästä toiseen ole auvoa ja onnea. Olemme oppineet myös kärsivällisyyttä ja uutta työnjakoa kotona. Isä erityisesti on aiempaa enemmän mukana ennakoinnissa, jota äiti on harjoittanut jo vuosia.

Jos raskausaikana ei ollut mielitekoja, niitä äidillä ilmenee nyt koko ajan. Tokikaan ne eivät ole kovin kummoisia; äiti haluaa syödä ½ rovetta mämmiä kerralla, himoitsee herkkuja, haluaa juoda 1 – 1½ litraa vettä, maitoa tai kahvia kerralla (Lisäys: juon enintään 3 dl kahvia päivässä). Jopa pullaa ja kakkuakin sekä suklaatakin  himoitsen, vaikka normaalisti en niitä juuri syö kuin satunnaisesti. Silti mikään ei poista himoani juustolla ja paprikalla höystettyjä Oululaisen ruispaloja, kypsiä banaaneja, Arlan mangojogurttia, maustamatonta jogurttia, puolijäisiä viinimarjoja ja raejuustoa kohtaan.

Haluaisin paljastaa isälle jo ne ainakin kuusi nimiehdotusta, jotka olen sinulle laatinut. Pianhan sytytämme kynttilän, istumme isäsi pöydän ääreen, juomme hyvät kahvit ja mietimme nimeäsi. Katsotaan, mihin lopputulokseen päästään. Lähipiiri on ehdottanut Vilja Lumi Mariaa, Viiviä, Fiiaa ja Venlaa. Myös Neea on ollut esillä. Vielä pari vuotta sitten olimme yksimielisiä siitä, että sinusta tulee Aurora, mutta tilanne on syystä ja toisesta muuttunut. Kummit ovat lupautuneet jo. Heitä on kolme. Kastepäiväsi taitaa olla liputuspäivä. Toivottavasti se on kaunis, keväinen päivä (17.5.15). Silloin olet jo 2 kk. Leppävaaran kirkko ja sen oheiset tilat toimivat kastepaikkana. Tarjoiluja on mietitty ja  kakkutilaustakin on tässä hahmoteltu.

 

Äidillä on mielitekoja jo salille ja juoksemaan. Upeat keväiset illat houkuttelevat nauttimaan lintujen laulusta metsässä, mutta joudun odottamaan vielä kuukauden. Tosi myöhään sain tuon jälkitarkastuksen itselleni. Se harmittaa. Itse voin kuitenkin mutuna todeta, että paraneminen on hyvässä vauhdissa kuten myös syvien lihasten jumppa.

Ihanaa, että isi sai järjestettyä ensi viikolle vapaata, että äiti pääsee hieman hoitamaan asioita. Isä onnistui jo viime perjantaina (10.4.15) hoitamaan muutaman tunnin aivan haastavimpaan aikaan tyttöä upeasti. Haastavin aika arjessa on aina klo 17- 21, kun tilaat maitoa vähän väliä. Eilen illalla esim. oli aika rankka ilta, kun tuntui, että haluat maitoa etkä rauhoitu nukkumaan. Ja äiti oli yllättävän väsynyt. Mutta päivä sujui pääpiirteissään hienosti.