Laskettu aika lähestyy
Hei pieni! Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen. Syksy meni hujauksessa. Oli niin paljon uutta ajateltavaa ja odotusta. Talvi taas taisi päättyä ennen, kuin se alkoikaan. Nimittäin eletään jo 3:tta maaliskuuta, sataa kaatamalla vettä ja lumet hupenevat silmissä. Mittarissa lämmintä lienee pari astetta. Muistan kyllä hiihtäneeni vuodenvaihteessa ja värisseeni kylmyyttä samaan aikaan, mutta vähiin jäi talven värjöttelyt tänä vuonna. Mielenkiintoista on tietää, mitä tämä luonnolle merkitsee.
Tänä aamuna, kun avasin ulko-oven, kuulin autojen pörinän sijaan mustarastaan ja tiaisten laulua. Keväisin lintujen laulu sykähdyttää samalla tavalla kuin syksyllä kurkien äänet tai lintujen laulujen vaimeneminen syksyisin.
On ennustettu, että keväästä tulisi viileä ja pitkä. Jospa kuitenkin poikettaisiin ennusteista ja saataisiin lämmin ja pitkä kevät.
Mutta sitten asiaan. Ehdin ihmetellä viime viikon lopulla, mitä ovat supistukset. Luin odottavien vanhempien kirjasta, että supistukset voivat alkaa jo raskausviikolla 20. Ja minulla niitä ei tietääkseni ole ollut kertaakaan. Jatkoin sitten asian tarkastelua nettiteitse. Löysin tietoa siitä, että monella supistukset, tuttavallisesti supparit, ovat tulleet vasta aivan synnytyksen käynnistyessä.
Lauantaina, Kalevalan päivänä 28.2. sitten koitti koettelemuksineen. Kävelimme kauppakeskusta kohti, alkoivat kovat viiltävät kivut, joilla oli väliä ½ -3 minuuttia. Olin aivan uupunut 3 km:n kävelyn jälkeen. Kännykkäkaupassa jaksoin seistä vain hetken. Menin istumaan kahvilan pöytään ja odottamaan isäsi kännykkäostoksen tekemistä. Sen jälkeen sitten poikettiin tädilläsi, Sellon kupeessa Ruusutorpassa. Hänen luonaan laitettiin netti kuntoon ja jatkettiin matkaa. Kotiin päästyäni söin ja kävin päiväunille. Ja hyvin nukuttikin. Kivut eivät silti päättyneet siihen, vaan niitä kesti koko päivän. En kuitenkaan tohtinut kieltää siskoani perheineen tulemasta kylään, vaikka vointini oli aika huono. Halusin saada muuta ajateltavaa.
Tänään oli rv:n 40 neuvola, jossa varattiin aika vielä käynnille to 12.3.15. Sydänäänten kuuntelu ei sujunut tänä aamuna ihan yhtä helposti kuin aiemmin, sillä olit selin. Mutta kuten tiedetään, et pidä kovin paljon erilaisista antureista, jotka jahtaavat elonmerkkejäsi, liikehdit taas siten, että saatiin sykkeet kuulumaan. Verenpaineeni, painoni ja SF-mitta olivat oikein mallikkaita.
Onneksi sinun kanssa ei ole viime päivinä tarvinnut harjoittaa liikelaskentaa. Liikut vilkkaasti ja energisesti. Isäsi kanssa vitas