Illalla jännitti yllättävän vähän ottaen huomioon kuinka paljon yleensä jännitän vieraita asioita. Etenkin jos joudun selviytymään yksin, musta ei näe että jännnitän itse tilanteessa, muttan pinnan alla kuohuaa! Heräsin aamulla herätyskelloon, enkä aamu neljältä kuten uuseimmitenkun tulossa ei ole peruspäivää. Laittauduin valmiiksi ja petasin sängyn, mutta kaiken muun jätin Villelle. Tänään on mun vapaa päivä ja olen junassa matkalla Helsinkiin. Kaupunkiin jossa olen käynyt vain Korkeasaaressa ja Eduskuntatalossa ala-asteella.
Tänään aijon syödä kun nälkä iskee, kierrän kauppoja ja ehkä vähän kaupunkia rauhassa. Katson kelloa vain sen verran etten myöhästy ekasta blogi tapaamisesta. Jännä, mutta rentouttava päivä varmasti tulossa. Mä en stressaa, vahdi kelloa ja pohdi porkkanoiden keittoa tai päikkäri aikoja. En tiskaa tai pyykkää! Illalla menen kotiin, jossa mun murut ja toivottavasti uusi sohva odottaa. Tämän jälkeen arki maistuu taas. Ei sillä ettei maistuisi nytkin, mutta tämän päivän jälkeen vielä makeammalta! Välillä pienet arjen irtiotot kannattaa.
Aina irtiotto ja oma-aika ei vaadi pitkää etäisyyttä. Vartti kahvin ja lehden ääressäkin riittää. Hyvää arkista tiistaita ja mukavia omia hetkiä kaikille!
Heräsin seiskan aikaan ja päätin herättää äipän sekä isin. Joskus herään naureskellen ja joskus vaan oottelen et ne herää, mut nopeiten viekkuun pääsee vähän huutamalla. Taas se toimis ja hetken köllöteltiin sängyssä ennen ku noustiin äitin kanssa syömään. Kun puuro oli jäähtymässä äiti teki mulle aamupesut ja vaihto vaipan. Se naurattaa muo melkee aina. Aamupalan jälkeen pääsen lattialle leikkimään kun äiti siivoo jäljet. Tänään mut kylvetettiin huomisen vauvauinnin kanssa samaan aikaan, jotta tottuisin uuteen rytmiin. Kylvyn jälkeen sain maidon ja nukahdin päikkäreille. Päivä unien aikana äiti laittoi itsensä valmiiksi ja pakkasi oman käsilaukun sekä mun hoitolaukun. Iskä oli lähtènyt unien aikana salille, vaikka nukuin ni tiiän et se sano heipat mulle.
11:15-15
Kun heräsin lähdettiin äitin kanssa Myllyyn. Yleensä kävellään sinne, mutta tänää mentii bussilla ku äitillä on vähä nuhaa. Hassu mies hymyili ja jutteli mulle bussissa. Kun päästiin Myllyyn käytiin ekana ostamassa jotain askartelu kamoja ja sitten mentiin Subille syömään, mä söin mukaan otettua sosetta ja äiti puolikkaan patongin. Vaikka sose olikin hyvää koitini kyllä kurkotella äitin tarjottimelle. Syömisen jälkeen lähdettiin kiertelemään kauppoja, koska tarvittiin molemmat uikkarit. Äiti löysi omat Cubuksesta ja mä sain oman Name It:stä. Ne on tosi söpöt, vaikka äiti ois mielummin halunnu mullekki koko uikkarit biksujen sijaan. Uikkareitten osto on äitin mielestä niin ressaavaa että palkittiin ittemme Coffee Housessa kahvilla. Äiti joi Latte Caramellin ja mä nauratin vieressä istuvia työmiehiä kaikilla tempuilla sekä kiljumisella. Kahvin jälkeen lähettiin kotiin ja mä nukahdin rattaisiin. Nukkusin senkin ajan ku äiti kävi luovuttamassa verta.
15:30-19:30
Kun heräsin päikkäreiltä sain heti välipalaa ja vähän siivottiin äitin kanssa, koska meille oli tulossa vieraita. Äitin kaveri Sanna ja mun kaveri Helmi, joka on muo vähän vanhempi sekä mun serkut. Kun vieraat tuli muo vähän ujostutti ja jännitti. Kaipasin äitin syliin. Pian kuitenkin reipastuin leikin tyttöjen kanssa. Kun kaikki vieraat oli lähteny mekin lähdettiin vielä liikenteeseen. Tällä kertaa mentiin Turkuun kävelylle ja mä nukuin vähän rattaissa taas. Bussilla kulkeminen on niiiiin väsyttävää. Ilma oli lämmin, joten sain syödä mun päivällisen jokirannassa. Kun oltiin lähdössä takasin äiti huomas mun jekun. Olin potkassa mun toisen kengän ja pallon kadulle. Pallon äiti löysi ku käveltiin sama lenkki uudestaan, mutta ei kenkää. Ehkä joskus kerron mihin jätin sen jollei ketään pikkuprinssi löytäny sitä. Äiti nauro et oon ihan ku se prinsessa Tuhkimo sadusta mitä ollaan luettu monta kertaa.
20:00-21:15
Tultiin kotiin ja syötiin iltapuuro. Ipalan jälkeen mentiin makkariin lukemaan ja lauleskelemaan. Tykkään kattoa telkkura, mutta äiti on päättänyt etten saa olla enää iltaisin telkkarin edessä leikkimässä. Se muka valvottaa muo. Kesken sadun iskä tuli kotiin ja halailtiin sekä hassuteltiin sen kanssa. Oli aika kivaa ollakkin illalla makkarissa eikä olkkarissa. Sain vielä iltamaidon ja menin nukkumaan omaan sänkyyn pusujen ja halien jälkeen. Nukahdin nopeasti vaikka vähän jännittikin lauantain ensimmäinen vauvauinti!
Semmoinen oli meidän perjantai ”Kiiran näkökulmasta”. Sunnuntain Viikkokooste-postaussarja alkaa vasdta viikon kuluttua. Alkuviikko meni sairastellessa ja yrittäen selviytyä yövuoroista sekä Kiiran hoidosta. Ensi viikko vaikuttaa tapahtumarikkaammalta, joten kerrottavaakin sitten riittää.
Kesävaatteiden ilmestyessä kauppaan en juurikaan innostu, shoppaile tI suunnittele asuja. Joka vuosi lähinnä kauhistun, joko on taas se aika vuodesta kun omaa vartola väjäämättä peittää pinta-alaltaan puolet pienemmät vaatteet. Pukeutumisen ja no oikeastaan kaiken suhteen syksy on lemppari. Uuden alku, kirpeät aamut, värikkäät lehdet, sateen jälkeinen raikkaus ja ihanat syysvaatteet. Takkeja, huiveja ja neuleita.
Vaateostoksia tehdessä heikkouteni on ehdottomasti houkutukset ja suunnittelemattomuus. Tänä vuonna mulla on suunnitelma! Olen miettinyt asukokonaisuuksia joiden uskon toimivan arjessa kotona ja kerhoissa, mutta käy pienellä ehostuksella myös virallisempiin sekä siistimpiin tarpeisiin. Asuja miettiessä huomioin omaa vaatevarastoa ja supistin ja harkitsin ostoslistaa. Jonka voin ylpeänä kertoa olevan aika lyhyt. Uusien hankintojen täytyy olla käytännölllisiä, moniin asuihin sopivia, mukavia vauva-arjen konttausreeneihin, kohtuu hintaisia ja riittävän klassisia. Harkitsen josko uskaltautuisin hyppäämään facebook kirppisten pyöteisiin ostajan että myyjän roolissa. Jos nimittäin tiukka suunnitelmani toimii saan loppuviikosta karsittua turhat vaatteet pois ja järjesteltyä loput.
Jos sisustuksessa mieleni valtaa vaaleat värit, valkoine ja valoisuus niin pukeutuminen ainakin ilmojen kylmetessä on päinvastaista. Mustaa, tummaa ja lämmintä. Ostettuani Gina Tricotista poolokauluksisen topin ihastuin malliin täysin. Syksyksi haluan ehdottomasti mustan ja harmaan poolopaidan. Tänä vuonna aijon myös löytää sen täydellisen ruutupaidan, kaksi vaihtoehtoa on itseasissa jo osunut silmään! Suunnitelmissa olisi toteuttaa välillä myös asupostauksia, toivottavasti se onnistuu. Olen vain niin kriittinen omista kuvista.
Postauksen paitojen kuvat lainattu H&M nettisivuilta ja laukku Gina Tricotilta.
Täällä viikot kuluu tällä hetkellä tosi kovaa vauhtia. Tuntuu että vasta äsken oli maanantai vaikka uusi viikko on jo alkamassa. Jossain vaiheessa arki ja päivät tuntuivat hitusen pitkäveteisiltä, mutta se vaihe on ohi. Välillä vuorokauden tunnit eivät edes riitä kaikkeen tekemiseen! Kotityöt, Kiiran hoito ja yhdessä leikkiminen, parisuhde aika, harrastukset ja ystävät sekä rentoutuminen muistuttavat ristisanatehtävää jossa kaikki sujuu loksahdettuaan ensin omalle paikalle tiukassa järjestyksessä. Nautin tästä ajasta ja järjestyksesta vaikka välillä kompuroinkin.
Suurin syy arjen vilkkauteen on tietysti Kiiran vauhdikas kehittyminen ja kova touhuaminen kolmia päikkäreita lukuunottamatta. Ulkoillaan paljon, käydään keinumassa, kävelyllä kavereiden kanssa, luetaan satuja ja leikitään lattialla. Kiira liikkuu jo hieman pyörimällä ja ryömimällå sekä huojuu konttaus asennossa. Vielä ei kontata, mutta en yyllättyisi vaikka senkin aika olisi ihan lähi aikoina. Kiiran kanssa touhuilun lisäksi olen kunnostaunut liikunnan saralla ja löytänyt uutta intoa siivoukseen ja järjestyksen ylläpitämiseen. Myös sisustusinto on palannut ja kovaa. Paljon on suunnitelmia ja jotain on jo toteutunutkin. Olkkariin on tilattu Askosta uusi sohva ja makkarista sai ihanan valoisan verhojen ja päiväpeiton vaihdolla. Tällä hetkellä erityisesti valkoinen ja harmaa miellyttää sisustussilmää.
Ensi viikosta on tulossa aika hurja. Maanantaina alkaa ensimmäinen yövuoro putki, 9 päivän aloevera dieetti ja vauvauinti. Sen lisäksi on perus arkitouhut sekä muutamia extra juttuja. Vauhti on kova ja voi olla että viikon päästä sunnuntaina kiroan itseäni, mutta yritetään! Haluan kuitenkin että Kiiran rytmi ei koe muutoksia, joten tämän postauksen jälkeen alan suunnittelemaan ja valmistelemaan tulevaa viikkoa valmiiksi. Pidän teitä ajantasalla ja ensi sunnuntaina alkaa uusi postaussarja nimellä Viikkokooste, jossa pähkinänkuoressa meidän viikko kuvin ja tekstein.
Kesä lähenee loppua ja hellepäivät voi laskea kahden käsin sormilla. Nyt uskallan jo huokaista helpotuksesta ettei kesävaatteita tullu shoppailtua juurikaan itselle taikka tytölle. Kiiran parit hellemekot ja molempien yhdet shortsit ovat riittäneet. Syys ilmat ja vaatteet saapuvat pian. Ja oon ehdottomasti syksyihminen!
Käytiin keskiviikkona Kiiran ja ystäväni Anninan kanssa Myllyssä ihastelemassa syysuutuuksia. Hankintoja tehtiin vain H&M lastenosastolta. Kiira sai ekat ”farkkunsa”, vaaleanpunaisen neuletakin ja ehkä söpöimmät tiku ja taku yökkärit! Yllättysin miten jämäkkää kangasta osa pienten lasten farkuista oli. Itse halusin housujen vain näyttävän farkuilta, mutta tuntuvan ihan tricoopöksyiltä. Kaikki vaatteet neuletakkia lukuunottamatta olivat alennus hyllyltä. Vaikka aikuisten alennuksissa taitaa enään jäljellä olla vain ”jämiä” niin lastenpuolelta voi löytää vielä ihania helmiä!
Vaikka meidän tyttö on oikea kuumakalle ei hänellekkään ole kesällä viileimpinnä ilmoina ohut body riittänyt, joten humpparit ovat olleet todella in. Vastoin kuvitelmiani ne ovat osoittautuneet tosi näppäriksi pukea ulos lähtiessä ja ovat muiden vaatteiden lailla pehmoisia. Hupun voi väliaikaisesti vetäistä pään ja korvien suojaksi. Huppareita meille on kertynyt vähän puoli vahingossa, mutta onneksi on! Ainoa miinus on että meidän pikkuvauva näyttää jo isolta tytöltä hupparissa, farkuisssa ja tennareissa!
Jatketaan synttärihumussa vielä tämän postauksen verran. Viimeksi kerroin yleisesti juhlista, mutta nyt keskitytään tarjoiluun. Halusin että kaikki on itse tehtyä ja hieman haastaa itseäni uusilla resepteillä. Mitään tarjoamista en ollut aikaisemmin tehny. Kakun meillä oli pavlova ja lisä makeina oli cakepopsit eli kakkutikkarit sekä suklaamousse. Suolaisina suupaloina kolmioleivät ja ruissipsit. Suolaisten tekeminen oli helppoa tuoreejuustoa, jonka joukkoon lisättiin haluamaa lihaa, kasviksia ja crème fraichea sekä mausteita. Alta löytyy ohje pavlovaan ja cake popseihin!
Pavlova
4 kanamunan valkuaista
2 1/2 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl sitruunamehua
3dl kuohukermaa
hedelmiä tai/ja marjoja
Vatkaa munanvaĺkuaiset pehmeäksi vaahdoksi ja lisää puolet sokerista kokoajan vatkaten. Sekoit perunajauhot loppuun sokeriin ja sekoita joukkoon reippaasti samalla vatkaten. Lisää sitruuna mehu ja jatka vatkaamista kunnes vaahto on kiiltävän valkoista ja niin kovaa että pysyy purkin pohjassa purkkia kallistaessa. Kaada leivinpaperin päälle pellille haluamaasi muotoon ja haluetta nostele reunoja lusikan avulla. Paista 1 1/2 h 125 asteessaa. Anna marengin jäähtyä ja täytä juuri ennen tarjoilua kermavaahdolla ja marjoilla/hedelmillä. Juhlioita oli 15 ja kaksi kakkua riitti hyvin. Toisen täytin kiivillä ja persikoilla ja toisen mansikoilla ja mustikoilla.
Cake Pops
1 pötkö dominoita
150 g maustamatonta tuorejuustoa
100g tummaa suklaata
100g valkosuklaata
25 tikkua (grillivartaat sopi hyvin)
Nomparelleja
Kaavi kekseistä valkoinen täyte pois ja sekoita se tuorejuuston kanssa. Murskaa dominot pienekse muruksi ja sekoita tuorejuuston kanssa helposti muovailtavaksi massaksi. Muotoile sopivan kokoisiksi palloiksia, laita tikut ja laita jähmettymään jääkaappiin 2 h ajaksi. Sulata suklaa ja koristele tikkarit suklallaa ja nomparelleilla. Laita jääkaappiin jähmettymään ja odottamaan tarjoilua. Asetin cakepopsit jähmettymään pystyyn kanamunakennoon, jotta koritelu ei sotkeentunut. Vasta tarjoillessa asettelin kauniimpiin purkkeihin. Maistuva herkku, jonka voi valmistaa päivän ennen juhlia.
Tarjoiluun toin pientä söpöily ja tyttömäisyyttä vaaleanpunaisilla serveteillä, raidallisilla pilleillä, koristelluilla pilttipurkeilla ja pienillä viireillä kolmioleipiin!
Sunnuntaina mittariin täyttyi 21 vuotta. Nyt olen siis virallisesti yli 2kymppinen ja kuten siskoni kannusti ”lähempänä 40 kuin omaa syntymää”. Siitä huolimatta mitään kriisin poikastakaan ei ole näkynyt. Suuremmat biletykset ja yöhulinat jätin muille, mutta perinteiset kahvikutsut pidin. Samalla juhlistettiin Kiiran puolivuotista päivää hieman myöhässä! Toiveeni Villelle oli aamiainen vuoteeseen. Rauhalliset aamupalat sängyssä on ihan parasta, jopa tälläiselle ruokapöytäpoliisille!
Yleensä ennen juhlia on se paras hetki kun kaikki on tiptop, kahvinkeitin keitin ladattu, tarjoilut odottavat vain esille panoa ja ainoa kiireellinen homma on järjestellä servettejä. Tällä kertaa sitä hetkeä ei ollut ja olin vielä likaisessa paidassa ekojen vieraiden tullessa. Juhlat menivät kuitenkin tosi hyvin. Tuntui että vieraat viihtyivät, tarjoilu maistui, istumapaikkoja riitti ja melkein kaikki saivat syödä kakkua lusikalla! Vieraina meillä oli Kiiran isovanhemmat, isomamma ja muutamia ystäviä.
Postaan ohjeita erikseen, mutta suolaisina syötävinä meillä oli kolmioleipiä ja ruissipseja. Kolmioleivistä tuli ihania muistoja vuosien takaa kun isä teki niitä synttärijuhliin. Makeiksi herkuiksi tehtiin pari pavlovaa, cake popseja ja suklaamoussea. Pientä ongelmaa oli jääkaappi tilan ja valkuaisen vaahdottamisen kanssa, mutta muutamalla ärräpäällä siitäkin selvittiin. Kannatti ehdottomasti kokeilla jotain uutta! Pavlovan jälkeen taitaa jatkossakin perus täytekakut jäädä muiden juhliin. Määrätkin olivat just eikä melkein oikein arvioitu. Kaikin puolin onnistuneet juhlat.
Ainoana lahjatoineena sanoin Kiiralle kirjoja ja itselleni puiset salaatin ottimet sekä tarjotin. Onnistuneet lahjavalinnat, koska kaikki näyttävät siltä kuin oisin itse valinnut. Kiiran kanssa pikkuhiljaa tutustutaan uusiin kirjoihin, pehmoleluihin ja pienoon! Kyllähän oikealla pianistilla täytyy olla omat soittimet olkkariin ja keittiöön.
