Artikkelin Toukokuu kommentit https://www.ipana.fi/enkelipoika/2015/05/18/toukokuu/ Yhdeksän kuukauden odotus päättyi tyhjään syliin ja loputtomaan ikävään. Miten selviytyä arjesta, kun uutta raskautta varjostaa pelko toisenkin lapsen menettämisestä. Thu, 28 Jul 2016 10:24:22 +0000 hourly 1 http://wordpress.org/?v=4.3.1 Kirjoittaja: enkelipoika https://www.ipana.fi/enkelipoika/2015/05/18/toukokuu/#comment-143 Thu, 11 Jun 2015 17:42:04 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=78#comment-143 Samoja asioita olen miettinyt. Mukavaa kun olet käynyt lukemassa. Vaikka tapahtumastasi onkin aikaa, on välillä varmasti hyväkin miettiä niitä asioita. Kaikista paras olisi kuitenkin, ettei mitään tämmöistä olisi ikinä tapahtunutkaan.

]]> Kirjoittaja: Ideh https://www.ipana.fi/enkelipoika/2015/05/18/toukokuu/#comment-140 Sun, 07 Jun 2015 15:30:14 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=78#comment-140 Hei! Muutamaan otteeseen olen täällä käynyt lukemassa tekstejä vaikka omasta menetyksestä on jo aikaa. Se miksi tällä kertaa kommentoin oli nuo ajatuksesi raskaus aikana. Ne tuntui niin samalle kuin itse odotin esikoistamme. Alkuun pelkäsin keskenmenoa, sen jälkeen rakenne ultraa, luin ”vahingossa” keskustelun jossa joku oli menettänyt lapsensa kohtukuolemalle.. muistan kuinka kerroin siitä miehelle ja hän sanoi ”tarviiko tässä nyt sitten koko loppu raskaus pelätä” johon itse vakuutin hänelle ettei tarvitse, se on niin harvinaista. En voinut myöntää hänelle, että pelkäsin kuitenkin itse. No loppujen lopuksi menetimme esikoisen harvinaiselle sairaudelle… sitä vain olen ihmetellyt näin neljän vuoden jälkeen miksi olin alusta asti niin epävarma ja tämä sinun kirjoitus sai muistot niin pintaan.

Myös tuo haudalla käynti/käymättömyys. Kuinka tärkeällä niin pieni asia voi itsestä tuntua jos joku muu on myös muistanut ♡

Palaan varmaan taas joku kerta lukemaan tänne. Voimia paljon jokaiseen päivään. Lapsen menetys on jotain sellaista mikä jättää jälkensä.

]]> Kirjoittaja: Veera https://www.ipana.fi/enkelipoika/2015/05/18/toukokuu/#comment-138 Mon, 25 May 2015 14:28:21 +0000 http://www.ipana.fi/enkelipoika/?p=78#comment-138 Luin bloginne alusta loppuun ja haluan sanoa osanottoni ja ihan hirveesti jaksamisia teille. Voin vain kuvitella miltä teistä tuntuu, mutta ehkä asiat kääntyvät parempaan (eikös ne aina…). Minä ainakin uskon, ettei Jumala anna meille enempää kuin jaksamme käsitellä. Tsemppiä jatkoon, jään seurailemaan tarinaanne, toivottavasti pian vauvauutisia? :)

]]>