ARKI ON ALKANUT

Oon ollut yli vuoden kotona Nellin kanssa, se ei tuntunut pitkältä mutta nyt kun jälkeenpäin miettii niin se on oikeesti pitkä aika olla vaan kotona. Stressasin sitä että jos en pääse kouluun niin jäänkö taas kuluttamaan sitä meidän sohvaa, koska mikään muu ala ei kiinnosta ja töitäkään ei saa hirveen helpolla, varsinkaan silloin jos ei ole ammattia. Onneks pääsin kouluun, niin kuin taisin mainita viime postauksessa  nii opiskelen Nummelassa eläinhoitajan alaa. Pakko myöntää, että tää on iha huippua enkä voi vieläkään uskoa että musta tulee eläinhoitaja, joka on vielä mun lapsuuden haaveammatti. Myös Makkekin pääsi unelma alalleen, opiskelee Karjaalla puuseppä alaa, eli molemmat saa tehdä juuri sitä mitä haluaa.

Nellillä on alkanut hyvin pph, on kuulemma aina niin reipas ja iloinen hoidossa. Hänen lisäkseen siellä 2v ja 4v tytöt, leikkivät keskenään paljon, mahtavaa kuulla että Nellillä on siellä kavereita. On oikeesti outoa herätä aamu kuudelta, valmistautua, viedä tyttö hoitoon ja hypätä itse bussiin puoleksi tunniksi suunnilleen. Makke hakee koulusta päästyään Nellin ja mä tulen perässä, tehdään päivällistä, syödään ja mennään puistoon leikkimään sitten mennäänkin nukkumaan.

Arjen pyörittäminen on meille siis ihan tuttua puuhaa, mutta nyt vaan koulut ja päivähoidot hyppäsivät mukaan arkeen ja sen myötä se päivärytmi muuttuu väkisin. Vaikka väsyttää niin täytyy jaksaa kokata, leikkiä Nellin kanssa ja vielä kaikenkukkuraks pitäisi käydä omissa harrastuksissa, vaikka oon käynyt koulua vasta muutaman päivän niin tähän uuteen rytmiin alkaa tottua.

Jos postaus on sekainen niin johtuu ihan siitä, että tein tämän koulussa ja hälinää on ympärillä. Vieläkään ei toimi netti kotona mutta yritän saada sen toimimaan, koska on suht paljon kerrottavaa! Mutta nyt takas tunnille kuuntelemaan eläinten hyvinvoinnista!

– Veera